Lean auttaa keskittymään jatkuvaan asiakasarvon luomiseen

Lean auttaa keskittymään jatkuvaan asiakasarvon luomiseen

Digiajassa kaikki tapahtuu nopeammin. Alustatalous kytkee yritykset uudella tavalla asiakkuuksiin, toimialarajat siirtyvät ja särkyvät, ja pysyvät kilpailuedut käyvät yrityksissä koko ajan harvinaisemmiksi. Tässä murroksessa avainasemaan nousee yrityksen kyky toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, markkinaa kokeillen ja muutokseen vastaten.

Siirtyminen palveluvaltaiseen yhteiskuntaan on johtanut siihen, että yritystoiminnan keskiössä eivät ole enää tuotteet vaan asiakkaat. Siksi yhtiöt pysyvät liiketoimintaympäristön muuttuessa kilpailukykyisinä vain jatkuvalla arvonluonnilla asiakkailleen. Asiakasarvo palvelullistuneessa yhteiskunnassa on pääasiassa muualla kuin tuotteissa ja valmistusmenetelmissä – se on osaamista, asiantuntemusta ja prosesseja, joita tarvitaan, jotta voidaan jatkuvasti kehittää ja hallita asiakkaille merkityksellisiä palveluita.

Palveluvaltaisessa toimintaympäristössä yksi kolmesta olennaisesta asiakasarvoa vahvistavasta toimintatavasta – muotoiluajattelun (design thinking) ja yhteiskehittämisen (co-creation) rinnalla – on lean-johtaminen. Lean keskittyy tuottamaan arvoa, poistamaan hukkaa, sujuvoittamaan tiedonkulkua sekä tekemään tilaa ketterää toimintaa vauhdittavalle teknologialle ja integraatiolle. Se pyrkii toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja auttaa keskittymään asiakaslähtöiseen arvon luomiseen. Kun tunnistamme, missä tarjoamamme arvovirta on ja mitkä osaamiset ja työnkulut ovat välttämättömiä sen tuottamiseksi, voimme samalla karsia käytäntöjä ja muuttaa tehtäviä, jotka eivät arvontuotantoa tue.

Lean-johtaminen on ihmiskeskeistä

Lean-sanaa käytettiin ensimmäisenä kuvaamaan työnkulkua Toyotan kokoonpanolinjoilla. Sittemmin lean on kasvanut teollisuustuotannosta laajemmaksi arvon tuottamista korostavaksi ajattelutavaksi.

Arvonluonti onnistuu parhaiten, kun sekä asiakkaat, kumppanit että oma henkilöstö on otettu osaksi arvonluonnin prosesseja. Johtamisfilosofiana leanissa onkin kyse ihmisistä. Lean-ajattelun ytimessä on ihmisten arvostaminen – sekä työntekijöiden että asiakkaiden. Tällöin tarjoamaa ei rakenneta oman tuotannon ja koneiden ehdoilla vaan selvittämällä yhdessä asiakkaan kanssa, mitä tarpeita heillä on ja miten voisimme luoda jotain arvokasta yhdessä.

Kun yrityksen tuottama arvo syntyy ihmisten asiantuntemuksesta, lean-johtajuutta tarvitaan varmistamaan, että jokainen organisaatioon kuuluva tuntee olonsa tyytyväiseksi ja on työnantajastaan ylpeä. Jos kävisi niin, että esimerkiksi Enfon henkilökunta ei olisi tyytyväinen työhönsä, tyytymättömyys säteilisi myös asiakkaisiin. Siksi haluamme Enfossa varmistaa, että kaikilla on tilaa vaikuttaa työhönsä, loistaa osaamisessaan ja kehittyä osaavien kavereiden kanssa.

Voikin sanoa, että lean haastaa hierarkkiset johtamismallit. Se kutsuu sekä johtajat että työntekijät antamaan yksilölle vapauden valita paras tapa toimia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Jatkuva prosessi, joka tarvitsee hallituksen tuen

Lean ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Kuten HUS:n lean-kehittämisen projektijohtaja Jyrki Perttunen taannoin muistutti Aalto Pron blogissaan, lean-johtamisjärjestelmää ei voi kopioida suoraan toiselta, vaan sen rakentamistyö vie aikaa. Tavallaan leanin koko idea ja kauneus onkin juuri siinä, että se ei ole koskaan ”valmis” vaan jatkuva, kehittyvä prosessi. Kaikki tekevät sitä yhdessä, jakamalla saman vision ja parantamalla toimintaa joka päivä.

Perttunen pohti myös, miksei lean-johtaminen ole Suomessa yleisempää. Hän päätyi kahteen pääselitykseen: suomalaiset omistajat eivät vaadi tarpeeksi, ja tämän seurauksena yritysjohtajat tyytyvät liian alhaiseen suoritustasoon eivätkä ole valmiita muuttamaan tapaansa johtaa.

Onnistuakseen lean vaatii paljon myös hallitukselta. Johto kykenee tekemään asiakasarvon tuottamista vahvistavia uudistuksia vain, jos hallitus antaa sille muutokseen tarvittavan tuen ja voimavarat – ja on valmis muuttamaan myös omaa ajatteluaan. Siinä missä perinteinen hallitus vahtii omistajien tuottoja, lean-myönteinen hallitus ymmärtää, että panostukset jatkuvaan, ketterään asiakasarvon kasvattamiseen näkyvät ennen pitkää myös omistajien kukkarossa.

Seppo Kuula on Enfon toimitusjohtaja. Boardmanin blogisarjassa hän avaa tulevan väitöskirjansa keskeisiä käsitteitä ja näkemyksiä käytännössä. Kuulan seuraava kirjoitus avaa yhteiskehittämisen ja muotoiluajattelun merkitystä yrityksen menestykselle.