Liikemaailman ja akateemisen tutkimuksen liitto
14.08.2019
Istuimme alas Arto Hiltusen ja Mikko Haapasen kanssa keskustellaksemme Boardmanin väitöskirjatutkijayhteistyöstä sekä Boardmanin ydinviestistä.
Tilastoanalytiikasta ihmissuhteisiin
Liike-elämä ja akateeminen maailma ovat olleet Suomessa kaukana toisistaan. Yhdysvalloissa professoreille tyypillinen aktiivinen toiminta liike-elämässä on täällä harvinaista, ja liiketalouden tutkimus on suurelta osin tilastoanalyyttistä. Kokeneet liikkeenjohtajat eivät ole kovin usein ryhtyneet käyttämään kokemustaan akateemisen tutkimuksen teossa, ja pääsy tiedon lähteille johtoportaaseen on ollut hyvin rajallinen. Yritysten hallituksista ja johtoryhmistä, joissa päätöksentekoa ja vallankäyttöä tapahtuu, on usein vaikea saada tietoa. Muutosta on kuitenkin tapahtumassa, ja yhä useammassa liiketalouden tutkimuksessa painotetaan enemmän vuorovaikutusta, ihmissuhteita ja persoonallisuutta. Partneri Mikko Haapanen vahvistaa, että Boardmanin verkostoon liittyy yhä useampia kokeneita liikkeenjohtajia, jotka ovat valmiina astumaan tutkijan saappaisiin.
Partneri Arto Hiltusen johdolla Boardmanilla perustettiin vuonna 2013 kehittämisfoorumi, jonka keskiössä oli Satu Koskisen väitöskirjatyö toimitusjohtajan ja hallituksenpuheenjohtajan välisestä suhteesta. Foorumin keskustelut tarjosivat Koskiselle pohjaa tutkimusaineistoon ja uusia näkemyksiä laajalla skaalalla. Väitöskirjan tutkimus koostui toimitusjohtaja-puheenjohtaja-haastattelupareista, ja Hiltunen toteaa, että Boardmanin suosituksella oli suuri merkitys oikean kohderyhmän saavuttamisessa.
Osaaminen ja vallankäyttö
Mallia ryhdyttiin laajentamaan kaksi vuotta sitten, kun omistajaosaamisen kehittämisfoorumi perustettiin Mikko Haapasen johdolla. Alun skeptisyys potentiaalisten väitöskirjatutkijoiden sitouttamisesta haihtui nopeasti, ja foorumin tilaisuudet olivat vaarassa käydä ahtaiksi. Väitöskirjatutkimukseen pohjautuvat keskustelut ja näkemystenvaihto antoivat verkoston jäsenille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja tarjosivat väitöskirjatutkijoille keskinäisen vertaistukiverkoston, jossa oli ainutlaatuisella tavalla mahdollista pureutua itse prosessiin.
”Boardmanin tehtävä ei ole muuttaa akateemista maailmaa, vaan luoda omaa tapaamme tehdä ja tuoda liike-elämää ja akateemista tutkimusta lähemmäksi toisiaan. Boardman keskittyy kokemuksiin, näkemyksiin ja yhdessä verkoston kanssa kehitettävään osaamiseen”, Haapanen toteaa.
Osaamisen tärkeyttä ei voi sekä Hiltusen että Haapasen mielestä tarpeeksi korostaa. Akateemisen maailman sivuuttaminen tarkoittaisi hyödyllisen ja merkittävän osaamisenlähteen hylkäämistä. Väitöskirjat lisäävät teemojen syvyyttä ja uskottavuutta sekä vahvistavat osaamisen kulttuuria hallituksissa ja johdossa. Valta ilman osaamista on kaaosta, mutta valta yhdistettynä vahvaan osaamiseen on voittamaton yhdistelmä.
Boardman liike-elämän ja akateemisen tutkimuksen yhteistyöfoorumina
Liike-elämän ja akateemisen tutkimuksen yhteistyö on ollut vähäistä.
”Aikajanat poikkeavat toisistaan dramaattisesti. Yritykset tarvitsevat ratkaisuja ongelmiinsa nopeasti, mihin vuosiakin kestävät syvälliset akateemiset tutkimukset eivät taivu. Boardmanin konteksti sopii kuitenkin erinomaisesti tähän yhtälöön, koska tarkoituksenamme on työstää liikemaailman ikuisia kysymyksiä ja kehittää teemoja myös pitkäjänteisesti”, Hiltunen sanoo.
Tulevaisuudessa Boardman tulee vahvistamaan sidettä liikkeenjohdon ja professorien välillä. Uusia kehittämismalleja luodessa tullaan selvittämään, onko tapauksessa mahdollista hyödyntää akateemista tutkimusta, ja Hiltusen kuusi vuotta sitten kehittämää mallia tullaan käyttämään, kun uudet väitöskirjatutkijat linkittyvät verkostoon oppimaan, jakamaan ja uudistumaan.
Kuvat ja teksti Emma Koivusalo
Uusi OHJ-kehittämisfoorumi painottuu akateemisen tutkimuksen ja liikemaailman yhteistyöhön. Myös Boardman LJT kehittää toimintaa akateemista näkökulmaa hyödyntäen. 70-vuotias LJT juhlistaa johtamisen tulevaisuutta juhlaseminaarissa 5.9. Lisätietoa täältä.