Hallituksen itsearvioinnit kehittivät yhtiöitä

Yhtiöiden kehittämisessä tapahtui merkittävä parannus, kun parikymmentä vuotta sitten aloitettiin laajasti hallituksien itsearvioinnit, joita nykyään edellytetäänkin esimerkiksi pörssiyhtiöiltä. Boardman on tehnyt paljon näitä arviointeja hyvinkin erilaisille yhtiöille, ja tulokset ovat olleet sikäli hyviä, että ne ovat paljastaneet usein hallituksen sisäisen toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Samoin on pystytty analysoimaan nykytilanteen heikkouksia ja uhkia, joihin pitää varautua tulevaisuuden haasteiden edessä.

Erityisen mielenkiintoisia ovat olleet raportit, joissa hallituksen jäsenten mielipiteet poikkeavat vahvasti toisistaan. Tyypillisesti osa pitää hallitustyöskentelyä hyödyllisenä, osa taas pelkkänä ajanhukkana. Toinen erikoisuus on ollut se, että vaikka yhtiöllä menisi huonosti, hallitus onkin kovin tyytyväinen toimintaansa, mikä on tietenkin erittäin huolestuttavaa. Yleensä perusteena on joko se, että hallitus muka tekee loistavaa työtä mutta johto tai omistajat eivät hoida hommiaan. Toinen aivan yhtä erikoinen perustelu on se, että tehdään loistavaa työtä, mutta markkinat eivät vain vedä tällä hetkellä. Tällaisissa tilanteissa voi omistaja aiheellisesti kysyä, mitä lisäarvoa hallitus tuo.

Päätöksentekoketju kokonaisuutena

Viime vuosina hallituksen itsearviointia on voimakkaasti arvosteltu, jopa kansainvälisten huippuasiantuntijoiden toimesta. Suurin arvostelu kohdistuu siihen, että työkalua käytetään oman toiminnan kehumiseen, ei itsearviointiin. Lisäksi arviointia pidetään menneen, staattisen ja ylhäältä johdetun byrokratian työkaluna. Työkalu on hyvä happotesti, mutta sillä ei voi turvata yhtiön kokonaisvaltaista kehitystä.

Liiketoiminnan kehittyessä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ei ole enää perusteltua arvioida pelkästään yhtä hallintoketjun osaa. Kilpailukyky vaatii niin osaavia omistajia, strategisia hallituksia kuin tehokasta johtoryhmääkin. On erittäin tärkeää, että ketju toimii tiiviissä yhteistyössä. Ketjulla on oltava sama näkemys nykytilanteesta ja tulevaisuuden tahtotilasta. Saumaton yhteistyö parantaa yhtiön kilpailukykyä ja helpottaa tavoitteiden asettamista, seurantaa ja yhdenmukaistaa palkitsemisperusteet. Myös motivointi paranee ja viestintä niin yhtiön sisällä ja kuin julkisuudessa kehittyy oleellisesti.

Uudet työkalut osana kehittämistä

Boardman on kehittänyt työkalun, OHJ-arvioinnin, jolla arvioidaan kokonaisuudessaan omistajat-hallitus-johto -ketjun toimivuus. Työkalu käsittää omistajien edustajille, hallitukselle ja johdolle osoitetun itsearvioinnin, jonka pohjalta käydään jokaisen ketjun osalta myös henkilökohtaiset, luottamukselliset keskustelut. On todettu, että näissä ammattilaisen käymissä keskusteluissa tulee aina esille asioita, joita ei kirjallisessa nettikyselyssä havaita. Lähtökohtana on aluksi arvioida mikä on yhtiön todellinen tila tällä hetkellä. Jo tässä kohtaa on todella usein havaittu, että osapuolilla on erittäin suuret näkemyserot yhtiön nykytilanteesta. OHJ:n välimuotona Boardman tarjoaa myös työkalua, jossa vastaava arviointi tehdään sisällyttäen hallituksen sekä johdon.

Kirjoittanut Timo Tiihonen