Arvoa ja sen luontia on perinteisesti tutkittu taloudellisista näkökulmista, jolloin ei-taloudelliset puolet ovat jääneet vähemmälle. Mirja Kaarlelan LJT-tutkijablogi raottaa ikkunaa hallitustyöskentelyn sisälle, erityisesti arvonluontiin ei-taloudellisesta näkökulmasta ja hallitusjäsenten henkilökohtaisiin näkemyksiin arvosta ja sen muodostumisesta.

Tunteita ei saisi sivuuttaa päätöksenteossa

Väitöskirjani tutkimus perustui tarpeeseen ymmärtää syvällisemmin kasvuyrityksiä ja erityisesti kasvuyritysten hallitusten jäsenien inhimillisiä puolia – ihmisiä erilaisine taustoineen, näkemyksineen ja uskomuksineen.

Yhden yrityksen hallituksen jäsen korostikin, että Suomessa on edelleenkin liian syvä usko mekanistisiin prosesseihin ja unohdamme ehkäpä liian helposti ihmiset roolien takaa ja siten hallitustyöskentelyn inhimillisen puolen.

Tutkimus osoittaa, että yritysten hallintotavan muutosten tulisi heijastaa yhteiskunnassa, taloudessa ja organisaatioissa tapahtuvia muutoksia. Tutkimustulosten mukaan muutoksissa ja niiden toimeenpanoissa tulisi syvällisemmin huomioida käyttäytymisen muutokset ja inhimillisyyden erilaiset puolet.

Myös kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että yritysten resilienssin vahvistamiseksi, on tärkeää kehittää ymmärrystämme hallitustyöskentelystä ja arvonmuodostuksesta sekä haastaa perinteisiin menetelmiin ja laskelmiin perustavaa näkemystä arvosta.

Tutkimuksessa selvisi, että samalla kun näkemykset arvon muodostuksesta pohjautuvat pitkälti taloudelliseen ajatteluun. Lisäksi arvosta ja arvonmuodostuksesta määritetään monin eri tavoin.

Raaputettaessa arvon ja arvonmuodostuksen pintaa syvemmälle voidaan huomata, että inhimillinen elementti jää usein paitsioon – unohdamme ihmisen tulkitessamme lukumääriä, budjetteja, skaaloja ja prosentteja.

Tutkimus valottaa ihmisiä hallitusroolien takaa. Se osoittaa, että inhimillisestä näkökulmasta on arvokasta tutkia ja ymmärtää hallitusten jäseniä yksilöinä ja persoonina.

Ihmisten erilainen asenne johtajuuteen, yksilölliset arvot, päätöksentekoprosessit sekä keinot konfliktien hallintaan ja strategiseen ajatteluun vaikuttavat käyttäytymiseen myös hallitushuoneissa. Tunteiden merkitystä ei saisi siis ohittaa päätöksenteossa.

Tutkimus valottaa ihmisiä hallitusroolien takaa. Se osoittaa, että inhimillisestä näkökulmasta on arvokasta tutkia ja ymmärtää hallitusten jäseniä yksilöinä ja persoonina.

Väitöskirjatutkimus osoittaa myös, että tuomalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti yksilölliset ja henkilökohtaiset lähestymistavat, viitekehykset sekä maailmankatsomukset erilaisiin hallitustyöskentelyn tilanteisiin, voidaan parantaa hallitustyöskentelyä.

Näiden vaihtelevien käsitysten tutkiminen ja ilmaiseminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mitä hallituksen jäsenet tekevät, kuinka he ajattelevat arvosta ja miten he uskovat vaikuttavansa erilaisiin arvonluonnin mekanismeihin.

Arvonluonti osana hallitustyöskentelyä

Erilaiset tavat ymmärtää ja luoda arvoa näyttävät kehittyvän ja kypsyvän, jos kiinnitämme näihin tapoihin tietoisesti ja rohkeasti huomiota. On ymmärrettävä paremmin, mitkä ovat kunkin yksittäisen hallituksen jäsenen omat arvonluonnin draiverit.

Myös hallitustyöskentelyssä yksilöiden voima syntyy ymmärtämällä, keitä he ovat ihmisinä, kuinka heistä on tullut sellaisia henkilöitä, kuin he ovat, ja ymmärtämällä, mikä heitä motivoi hallituksen jäseninä, mikä tuo tyytyväisyyttä ja jopa onnea.

Osalle arvonmuodostus liittyy unelmiin ja intohimoon sekä tunteisiin ja energiaan yrityksen pyörittämisessä. Toisille arvoa syntyy avoimessa vuorovaikutuksessa muiden hallituksen jäsenten kanssa, jakamalla kokemuksia, onnistumisia ja myös yhä enemmän epäonnistumisia.

Joillekin arvoa syntyy sitä kautta, että hän voi uppoutua hallitustyöhön tavalla, joka antaa tilaa pohdiskelulle ja henkilökohtaiselle kasvulle. Ja totta kai, on myös niitä, joille perinteisemmät käytännöt ovat keino luoda arvoa.

Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää mahdollisuus jatkuvaan uudelleen oppimiseen, fokusointiin ja arviointiin, syvään vuorovaikutukseen toisten kanssa sekä valintojen, reaktioiden ja päätösten reflektioon.

Tämä edellyttää dialogia olemassa olevien positioiden ja näkökulmien ylitse. Meidän tulee oppia keskustelemaan erilaisista arvon luonnin näkökulmista sillä yksittäiset hallituksen jäsenet ajattelevat arvosta ja sen muodostuksesta monin ja jopa toisistaan poikkeavin tavoin.

Taloudellisesta arvosta on usein uskottavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa keskustella, vaikka useat haastatellut ymmärtävät ja arvostavat ei-taloudellisen arvon luomisen merkityksen.

Hallitusten kannattaa pyrkiä pohtimaan erilaisia arvon käsitteitä ja tapoja luoda arvoa. Tätä pohdintaa voi esim. tehdä vuorovaikutuksessa ylittämällä tietoisesti omat tutut kaavat ja normit, ja kyseenalaistamalla omia tapoja käydä keskusteluja.

Hallitusten kannattaa pyrkiä pohtimaan erilaisia arvon käsitteitä ja tapoja luoda arvoa. Tätä pohdintaa voi esim. tehdä vuorovaikutuksessa ylittämällä tietoisesti omat tutut kaavat ja normit, ja kyseenalaistamalla omia tapoja käydä keskusteluja.

Meidän onkin oltava määrätietoisempia ja tarkempia keskustellessamme ja tutkiessamme, mitä arvolla tarkoitetaan, olipa se sitten taloudellista tai ei-taloudellista.

Blogin kirjoittajasta

Mirja Kaarlela työskentelee Business Finlandissa, Global Initiatives yksikön johtajana. Kaarlelan kokemus pohjaa mm. innovaatiopohjaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä Piilaakson globaaliin kasvuyrittämisen avoimuuteen. Kaarlelan Hanken Svenska handelshögskolanissa 2021 tarkastettu väitöskirja ”Individual Perceptions of Value and Value Creation: The Human Side of the Board of Directors of the Entrepreneurial Growth Company” käsitteli kasvuyritysten hallitusten jäsenten yksilöllisiä näkemyksiä arvosta ja arvonluonnista.

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).