Omistajuus on noussut tärkeäksi keskustelunaiheeksi yhteiskunnassamme. Etenkin yritysten omistajilla on iso merkitys yhteiskuntamme kehittymisessä ja kukoistamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisi vuonna 2021 omistajuuden ohjelman, jossa otetaan kantaa omistamisen tärkeyteen ja erityisesti kehotetaan kehittämään omistajuuden osaamista.

Toinen blogin kirjoittajista Suvi Konsti-Laakso (KTT, DI) työskentelee LUT-yliopistossa tutkijatohtorina tuotantotalouden osastolla. Hänen tutkimuksensa liittyy erityisesti ei-teknologisiin innovaatioihin julkisella että yksityisellä sektorilla sekä omistajuuteen ja yrittäjyyteen. Hän opettaa yrittäjyyden maisteriohjelmassa liikeideoiden kehittämistä ja uuden liiketoiminnan luomista.

Omistajuutta osaamisena ja toimintana on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän ja yksipuolisesti painottuen lähinnä rahoituksen näkökulmaan. Osaamisen lisäksi ja osana, omistaminen kaipaa tuekseen strategisuutta. Omistajastrategia on vielä varsin vakiintumaton mutta nouseva käsite omistajuuden saralla.

Omistajastrategia on vielä varsin vakiintumaton mutta nouseva käsite omistajuuden saralla.

Omistajastrategia konkretisoi omistajien tahtotilaa, joka ohjaa yrityksen toimintaa sekä varmistaa, että omistajan odotukset yrityksen suhteen toteutuvat. Omistajastrategia on erityisen tärkeää monimutkaisten omistusrakenteiden kohdalla, joita ovat esimerkiksi kuntien ja kaupunkien omistamat erilaiset konsernit ja tytäryhtiöt.

Omistajana kaupunki tai kunta

Suomessa kunnat ja kaupungit ovat merkittäviä suomalaisia yritysomistajia. Kuntaliiton tilaston mukaan kuntaomisteisten yritysten liikevaihto oli vuonna 2020 noin 12 mrd. ja ne työllistivät yli 50 tuhatta henkilöä. Näin ollen kunta omistajana tuo omistajuuden kysymykset hyvin erilaiseen kontekstiin verrattuna vaikkapa perhe- tai pörssiyrityksiin: yritysten perustaminen, omistaminen, ostaminen ja myyminen, kun ovat perinteisesti kuuluneet yrittäjän toimenkuvaan.

Kuntien omistajaohjaus on perin vakiintunutta ja tutkimusta aiheesta on tehty runsaasti. Kunnissa omistuksen rakenteet ovat monisyiset ja omistetuilla yrityksillä on usein kriittinen rooli ja merkitys paikallisen yhteisön varallisuuden ja hyvinvoinnin kasvattajina. Perinteisten liiketavoitteiden lisäksi kunnilla omistajina on myös sosiaalisia tavoitteita kuten työpaikkojen säilyttäminen tai laadullisia tavoitteita kuten työelämän tai palveluiden laatu. Omistajaohjaus ei kuitenkaan vastaa omistamisen strategisiin kysymyksiin eli siihen, mitä, miksi ja milloin omistetaan.

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, miten strategista kuntien omistajuus on ja millä tasolla kuntien strateginen omistajuus määritellään.

Toinen blogin kirjoittajista Marita Rautiainen (KTT) on yrittäjyyden tutkijaopettaja ja dosentti LUT-yliopistossa, jossa hän opettaa kasvun johtamista ja strategista omistajuutta. Hänen tutkimuksensa kohdistuu erityisesti omistajuuteen, yrittäjyyteen, strategioihin, innovaatioihin ja yritysryhmien kehittämiseen. Hän johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, joka keskittyy perheyritysryhmien tutkimiseen. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus yrittäjyydestä sekä perheyrityksessä että itsenäisenä yrittäjänä.

LUT yliopiston tekemä tutkimus ”Kunta Omistajana -Kuntien yritysomistusten tavoitteet ja motivaatiot” tarkasteli kuntien strategista omistajuutta ja etenkin sitä, miten kunnat ja kaupungit määrittelivät päämääriä kysymykseen ”mitä, miksi ja milloin omistetaan”? Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, miten strategista kuntien omistajuus on ja millä tasolla kuntien strateginen omistajuus määritellään.

Tutkimus avasi myös prosessia, jolla omistamisen kysymyksiä tarkastellaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin 56 väkiluvultaan suurimman kunnan ja kaupungin julkisesti verkossa saatavilla olevia omistajuutta koskevia dokumentteja. Omistamiseen liittyvien kysymysten laatimisprosessia tutkittiin teemahaastattelujen avulla.

Omistajuuden keskeiset haasteet

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että monesti omistamisen päämääriltä puuttuu strateginen linjakkuus eli omistamiseen liittyvien kysymysten asemointi suhteessa kuntastrategian omistajapoliittisiin linjauksiin sekä omistettavan kohteen strategisiin päämääriin. Omistamiseen liittyvä osaaminen ei myöskään ole itsestään selvää kuntaorganisaatioissa.

Ymmärrys kuntaomistamisesta sekä taustalla olevasta omistamisen historiasta, nykytilasta ja uudistamistarpeista on kompleksinen ja vaatii osaamista ja tietämystä, jota voi saada usein vain ajan kanssa.

Omistajastrategian luomisprosessissa on tärkeää tunnistaa kenet tulisi osallistaa mukaan keskusteluun, kuinka osallistavan kommunikaation tai päätöksenteon tulisi rakentua ja millainen vaikutus julkiseen hallintoon niillä tulisi olla. Tämä tukee myös strategista linjakkuutta, kun keskeiset sidosryhmät osallistetaan systemaattisesti omistamiseen liittyvien kysymysten strategiadialogiin sekä sen laatimisprosessiin, prosessiin osallistuvat henkilöt saavat selkeän ymmärryksen siitä, mikä on heidän roolinsa omistajastrategian luonnissa sekä sen ylläpitäjänä.

Uusia työkaluja omistamisen johtamiseen

Omistamiseen liittyvien kysymysten osalta kunnilla on paljon tehtävää. Tähän olisi hyvä saada selkeitä ja johdonmukaisia työkaluja, joilla asiaa käsittelevät tahot pystyisivät paremmin johdonmukaiseen päätöksentekoon ja sen viestimiseen eri tahoille. Yksi tapa tähän jäsentämiseen voisi olla strategisen omistajuuden malli, joka perustuu kysymyksiin mitä, miksi, milloin ja miten omistetaan, ja ne jakautuvat kolmelle eri tasolle: yleiset, toimiala – ja yrityskohtaiset tasot.

Tutkimuksen myötä voimme todeta, että tarve tehdä omistajuudesta arkipäiväisempää, vähemmän mystistä toimintaa ja läpinäkyvää on myös oleellinen asia.

Tutkimuksen myötä voimme todeta, että tarve tehdä omistajuudesta arkipäiväisempää, vähemmän mystistä toimintaa ja läpinäkyvää on myös oleellinen asia. Tähän tarkoitukseen esimerkiksi julkiset dokumentit omistamisen kysymyksistä ja päämääristä kuten selkeä omistajastrategia suhteessa omistajapoliittisiin linjauksiin voi olla hyvä keino. Taitava ja osaava omistajuus hyödyttää aina viimekädessä sekä kuntaa että kuntalaisia.

Blogin kirjoittajista

Marita Rautiainen (KTT) on yrittäjyyden tutkijaopettaja ja dosentti LUT-yliopistossa, jossa hän opettaa kasvun johtamista ja strategista omistajuutta. Hänen tutkimuksensa kohdistuu erityisesti omistajuuteen, yrittäjyyteen, strategioihin, innovaatioihin ja yritysryhmien kehittämiseen. Hän johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, joka keskittyy perheyritysryhmien tutkimiseen. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus yrittäjyydestä sekä perheyrityksessä että itsenäisenä yrittäjänä.

Suvi Konsti-Laakso (KTT, DI) työskentelee LUT-yliopistossa tutkijatohtorina tuotantotalouden osastolla. Hänen tutkimuksensa liittyy erityisesti ei-teknologisiin innovaatioihin julkisella että yksityisellä sektorilla sekä omistajuuteen ja yrittäjyyteen. Hän opettaa yrittäjyyden maisteriohjelmassa liikeideoiden kehittämistä ja uuden liiketoiminnan luomista.

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).