LJT-tutkijablogi: Metsäteollisuuden murros – Perheyrityksestä ammattijohtajien aikaan

LJT-tutkijablogi: Metsäteollisuuden murros – Perheyrityksestä ammattijohtajien aikaan

Metsä Board on tänä päivänä 2 400 työntekijän yritys, jonka liikevaihto on yli 2 miljardia, ja joka tuottaa vuosittain kaksi miljoonaa tonnia kartonkia. Metsä Group -konserniin kuuluva Metsä Board sai alkunsa Serlachius-suvussa, jonka tarina kuvastaa johtamistapojen muutosta kasvuun tähtäävissä perheyrityksissä.

LUT-kauppakorkeakoulun professori Tanja Leppäaho tutkii, miten nykyisin Metsä Boardina tunnetun, mutta 1868-1986 G.A. Serlachiuksen nimeä kantaneen yhtiön kasvua ja kansainvälistymistä johdettiin Tsaarin Venäjän ajasta aina nykypäivään.

 

LJT-tutkijablogin kirjoittaja LUT-kauppakorkeakoulun professori Tanja Leppäaho

LJT-tutkijablogin kirjoittaja LUT-kauppakorkeakoulun professori Tanja Leppäaho.

 

 

Serlachius-suku: Uudisraivaajia ja poliittisia vaikuttaia Suomen metsäteollisuudessa

G.A. Serlachius Oy pysyi Serlachius-perheen omistuksessa ja johdossa lähes 120 vuotta, 1868–1986. Perheen jokaisen sukupolven toimitusjohtaja kohtasi omat haasteensa ja mahdollisuutensa.

Ensimmäinen johtaja G.A. Serlachius perusti yrityksen erämaahan vaikeiden kulkuyhteyksien päähän ja edisti voimakkaasti rautatien rakentamista Mänttään sekä jäänmurtajan hankkimista Suomelle, mikä mahdollisti rautatiekuljetukset Venäjälle ja sittemmin talviviennin länteen.

Toinen johtaja Gösta Serlachius otti erittäin keskeisen yhteiskunnallisen roolin. Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, maallamme ei ollut omaa tulli- tai kauppapolitiikkaa. Kasvaneiden yritysten johtajilla oli tästä paras osaaminen. Gösta oli mukana luomassa paperiyhtiöiden vientikartelleja, jotka pitivät suomalaisten paperiteollisuusyritysten kilpailukyvyn korkealla aina 1980-luvulle asti.

Kolmannen sukupolven edustaja R. Erik Serlachius omasi todella kansainvälisen koulutuksen ja otti innokkaasti käyttöön uusia innovaatioita Amerikasta. Hänen aikanaan yritys laajeni merkittävästi, ja nousi 1940-luvulla Suomen 30 suurimman teollisuusyrityksen joukkoon.

Gustaf Serlachius, neljännen sukupolven edustaja, kohtasi voimakasta painostusta perheyrityksen fuusioitumisen Metsäliiton kanssa. Metsä Board, aiemmalta nimeltään Metsä-Serla Oy, syntyi Metsäliiton Teollisuus Oy:n ja G. A. Serlachius Oy:n fuusiossa 31. joulukuuta. Yhtiön nimeksi muutettiin vuonna 2001 M-real Oyj ja vuonna 2012 Metsä Boardiksi. Metsä Board on nyt johtava eurooppalainen ensikuitukartonkien valmistaja.

Historiasta kiinnostuneille ei liene yllätys, että suhteet itään ja poliittiset ristivedot vaikuttivat merkittävästi suomalaisen metsäyhtiön päätöksiin ja kansainvälistymissuunnitelmiin 1860-luvulta 1980-luvun loppuun saakka. Ympäröivän yhteiskunnan kehitys ja erilaiset kriisit muuttivat merkittävästi sitä, mihin toimitusjohtajat perustivat kansainvälistymispäätöksensä.

Lähempänä nykyaikaa siirtyminen ammattijohtajien käyttöön on ollut yksi merkittävimmistä yrityskulttuuriin vaikuttaneista muutoksista Metsä Boardin historiassa.

 

Tuloshakuisten ammattijohtajien ja perhejohtajien periaatteet

Tutkimuksessa ilmeni, että ammattijohtajien asenne johtamiseen vuodesta 1987 alkaen on tullut kuin toisesta maailmasta. Ammattijohtajat ovat perustaneet päätöksensä poliitikkojen suosituksiin, maailman trendeihin ja sittemmin johtamisteorioihin – ilman, että he ymmärsivät innovoida tuotantoa paremmin Suomen hintatasoon ja maailman kysyntään sopivaksi järkevän kokoisilla riskeillä, kuten perhejohtajat neljän sukupolven ajan olivat tehneet.

Ammattijohtajien kasinotalouden ajan kansainväliset yritysostot 1990-luvun puolivälistä alkaen osoittautuivat kannattamattomiksi ja niistä luovuttiin 2000-luvun alkaessa. Yrityksen johtamista on tehty vahvan kannattavuusajattelun lisäksi esimerkiksi asiakastarpeiden ja kestävyysteemojen näkökulmista. Päätökset ovat olleet kasvottomia, ja omistus on valunut ulkomaille.

Vaikka suomalainen metsäteollisuus kokonaisuutena on vahvasti edustettuna EU-tason toimijaryhmissä, johtajien periaatteet tuntuvat olevan eri aikakaudelta kuin perhejohtajien. Ammattijohtajien periaatteista puuttuu persoona, vahva tunne ja suomalaisesti inhimillisen ja vastuullisen eteenpäin menemisen eetos, vaikka pommitusten keskellä.

Perhe- ja ei-perheomisteisuuden ydin kiteytyy tähän: kun kyseessä on perheen rahat, jokainen kivi käännetään ja paikallisuutta arvostetaan viimeiseen hengenvetoon, vaikka tuotteet viedään ulkomarkkinoille. Ollaan valmiita toimimaan laaja-alaisesti isänmaan ja paikkakunnan hyväksi, kun se samalla auttaa omaa yritystä – ja perhettä.

Ammattijohtajat keskittyvät pääosin tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen sekä siihen, miltä yhtiö näyttää kilpailijoiden ja suuren kansainvälisen yleisön silmissä.

Me muutumme ajan mukana ja niin muuttuu metsäyhtiöiden johtaminenkin. Kaipuu perhejohtajien toimintatapaan, jossa Suomea ja kansainvälisiä markkinoita arvostetaan kokonaisuutena ja jota hengittää koko ympäröivä kyläyhteisö, on sielussani suuri.

Ilo viimeaikaisesta metsäteollisuuden renessanssista, jossa metsäyhtiöt ovat löytäneet uusia materiaaleja ja investoineet taas Suomeen, ja siitä syntyneet spin-offit ovat tuoneet markkinoille monia uusia innovaatioita, tuo kuitenkin toivoa. Suomi ja kasvot ovat taas näkyvissä.

 

Tanja Leppäahon tutkimus

  • ”Opportunity beliefs in internationalization: A microhistorical approach” on julkaistu kansainvälisen liiketoiminnan johtavassa aikakausilehdessä Journal of International Business Studies.
  • Tutkimus perehtyi nykyisen Metsä-yhtiön, entisen G.A. Serlachius Oy 150-vuotiseen kansainvälistymispolkuun.
  • Tutkimuksessa kerättiin laaja mikrohistoria-aineisto yrityksen yhdeksän toimitusjohtajan ajatuksista, laaja numeerinen aineisto yrityksen kansainvälistymisen markkereista ja Suomen yhteiskunnan sekä metsäteollisuuden kehittymisestä.
  • Aineisto koostui muun muassa kirjeenvaihdosta, päiväkirjoista, toimitusjohtajien reflektioista ja muista asiakirjoista.
  • Tutkimus oli Suomen Akatemian rahoittama; Tanja Leppäahon projekti ”Teoria perheyritysten kansainvälistymisestä” sai 5-vuotisen akatemiatutkijarahoituksen ajalle 1.9.2017–28.2.2023.

 

Blogin kirjoittajasta

LUT-kauppakorkeakoulun professori Tanja Leppäaho tutkii, miten nykyisin Metsä Boardina tunnetun, mutta 1868-1986 G.A. Serlachiuksen nimeä kantaneen yhtiön kasvua ja kansainvälistymistä johdettiin Tsaarin Venäjän ajasta aina nykypäivään.