Kiinnostus ilmastonmuutosta kohtaan on viime vuosien aikana suorastaan räjähtänyt. “Nyt näyttää siltä, että hihoja ollaan vihdoin käärimässä ja asialle ollaan tekemässä jotain”, kommentoi Boardman Advisors tilaisuuden pääpuhuja Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen.

Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen

Ilmastonmuutos: ilmiö, torjunta ja sopeutuminen

Paljon puhutaan ilmastonmuutoksesta tulevaisuuden ongelmana. Kuitenkin maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen verran esiteollisesta ajasta ja, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi 1,5 asteen raja ylitetään nopeasti.

Tosiasiassa yleisessä keskustelussa tulisi olla myös sopeutuminen muutoksiin, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt eikä se ole enää ainoastaan tulevaisuuden uhkakuva. Lisäksi muutos tulee jatkumaan lähivuosikymmeninä joka tapauksessa; nopeilla päästövähennyksillä voidaan toki vaikuttaa muutoksen nopeuteen.

Ilmaston lämpeneminen ei ole tasaista ja se on nopeampaa mantereilla kuin merialueilla ja toisaalta nopeampaa pohjoisilla ja arktisilla alueilla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt laaja-alaisia. Lämpötilan nousun lisäksi sateisuus on muuttunut, monet vuoristojäätiköt osin sulaneet ja hurrikaanien voimakkuudet muuttuneet. “Jäätiköiden tilavuudessa on havaittu merkittäviä muutoksia ja jotkin jäätiköt ovat kilometritolkulla vetäytyneet”, kertoi Korhonen.

Miljardien dollarien kysymys

Se mitä tehdään tästä päivästä eteenpäin määrittää ilmastonmuutoksen etenemisen. Koska tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjä ei tunneta tarkasti, ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen vaikutuksia tarkastellaan ilmastotieteessä skenaarioiden kautta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa. On huomattava, että eri ihmisryhmien haavoittuvuus muutoksen edessä on myös hyvin erilainen: köyhien maiden köyhimmillä ihmisillä on hyvin vähän resursseja sopeutua muutokseen verrattuna rikkaiden maiden asukkaisiin. “On arvioitu, että monessa tapauksessa eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät ne maat, jotka eivät ole siihen niin suuresti vaikuttaneet”, totesi Korhonen ja nosti esille myös ilmastonmuutoksen torjunnassa olevan oikeudenmukaisuuskysymyksen.

Jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, tulee hiilidioksidipäästöt kääntää jyrkkään laskuun. Tavoitteena tulee olla, että hiilidioksidipäästöt sekä poistot olisivat yhtä suuria vuosisadan puolivälissä.

“Päästövähennykset ovat välttämättömiä, mutta eivät yksin riittäviä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi hiilidioksidia pitää sitoa esimerkiksi metsiin ja maaperään. On esitetty myös muita tekniikoita, joilla sitä voitaisiin tehdä tulevaisuudessa. Emme kuitenkaan voi olla varmoja, tulevatko nämä tekniikat koskaan realisoitumaan, joten niiden varaan laskeminen on iso riski”, kertoi Korhonen.

Näin ollen päästövähennystarve on kiireellinen: tarvitaan fossiilisen energiantuotannon korvaamista uusiutuvilla energialähteillä, energiatehokkuuden lisäämistä, kestävää maankäyttöä, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä sekä radikaalia teollisuuden päästöjen vähentämistä erilaisin innovaatioin.

Suomen ilmastopaneeli on esittänyt päästöpolun, jolla varmistetaan, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä. Päästöpolun saavuttaminen vaatii mm. turpeen energiakäytön lopettamista, liikenteen päästöjen merkittävää alentamista sekä lämmitysöljyn ja teollisuuden fossiilisten polttoaineiden leikkaamista.

Suomessa lämpeneminen globaalia keskiarvoa nopeampaa

Tosiasia on, että lämpötila tulee nousemaan Suomessa kaikkina vuodenaikoina, mutta voimakkaimmin talvella. Talven sateet tulevat runsastumaan ja aurinkoa nähdään talvella harvemmin. Myös kesällä rankkasateet voimistuvat. Merenpinnan keskikorkeus pk-seudun edustalla nousee useita senttimetrejä. “Edellä mainittujen muutosten voimakkuuden sanelevat kasvihuonekaasupäästöt, joihin voimme vielä vaikuttaa”, summasi Korhonen.

Korhosen mukaan sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on tärkeää eri kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Esimerkiksi kivikaupungeissa lämpösaarekeilmiö lisää helteiden tukaluutta ja on havaittu nostavan kuolleisuuslukuja.

Jos pidit tästä tekstistä ja haluaisit jatkossa vastaavat sisältömme ja tiedon tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, pääset liittymään Boardmanin uutiskirjetilaajaksi täältä.