Satu Koskinen

Tällä hetkellä yrityksissä joudutaan tekemään kovassa aikapaineessa päätöksiä asioista, joiden merkitys esimerkiksi henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuuden sekä yrityksen talouden ja tulevaisuuden kannalta on poikkeuksellisen suuri. Tilannekuva, johon nuo päätökset perustuvat, on äärimmäisen sumuinen ja muuttuu koko ajan. Tällaisessa tilanteessa hallituksen tuelle, sparraukselle ja selkänojalle on enemmän tarvetta kuin koskaan.

Hallituksen ja johdon vuorovaikutus arvon luonnin keskiössä

Hallitustyöstä ja etenkin hallituksen kyvystä luoda arvoa yhtiölle ja sen omistajille on käyty enenevässä määrin keskustelua viime vuosien aikana. Osakeyhtiölain mukaanhan hallituksen tehtävä on ’huolellisesti toimien edistää yhtiön etua’. Vaikka johdon ja yhtiön toiminnan valvonta on yksi hallituksen keskeisistä tehtävistä niin nyt kuin myös jatkossa, johdon sparraaminen, tukeminen ja haastaminen ovat nousseet vahvasti hallituksen valvontaroolin rinnalle.

Hallituksen arvon luonti tapahtuu lähes yksinomaan yhtiön toimivan johdon kanssa ja kautta. Hallituksen vuorovaikutus johdon kanssa on siis sen arvon luonnin keskiössä. Erityisesti suurissa muutoksissa, kuten koronakriisissä tai yritysostojen valmistelussa ja toteutuksessa, laadukkaan ja luottamuksellisen hallituksen ja johdon yhteistyön merkitys korostuu.

Luottamusta tarvitaan esimerkiksi siihen, että myös vaikeasti hahmotettavat, epäselvät ja runsaasti riskejä sisältävät asiat voidaan ottaa yhteiseen keskusteluun hallitushuoneessa jo silloin, kun johdolla ei ole vielä kirkasta käsitystä ja valmista esitystä oikeasta tavasta edetä asiassa. Yhdessä hahmotettu tilannekuva auttaa valintojen tekemisessä ja tilaisuuksiin tarttumisessa sitten, kun on niiden aika.

Kriisitilanne voi vahvistaa luottamusta

Koronakriisi luo paitsi tarpeen, myös tilaisuuden nostaa hallituksen ja johdon välinen vuoropuhelu ja luottamus aikaisempaa korkeammalle tasolle. Viimeistään nyt on aika aktiivisesti hyödyntää hallitukseen (toivottavasti) kerättyä laaja-alaista kokemusta ja näkemystä johdon päätöksenteon tukena, kun etsitään omalle yhtiölle parhaita tapoja mennä eteenpäin totaalisesti muuttuneessa toimintaympäristössä.

Samalla aktiivinen vuoropuhelu ja tilanteen vaatima aikaisempaa suurempi ajankäyttö kerryttää hallitukselle lisää tietämystä ja osaamista yhtiön asioista, mikä parantaa hallituksen kykyä tukea, sparrata ja haastaa johtoa myös jatkossa. Ja koska toisen osapuolen parempi tunteminen ja haasteista selviäminen yhdessä ovat luottamusta lisääviä tekijöitä, voi hyvin olla, että yksi kriisin seurauksista on aikaisempaa vahvempi luottamus hallituksen ja johdon välillä. Toki asia voi olla myös päinvastoin: kriisitilanne voi tuoda esimerkiksi osaamisen tai yhteistyöhalun puutteita päivänvaloon.

Aktiivisuus tärkeää myös menestyttäessä

Kriisien ja haasteellisten aikojen ohella hallituksen aktiivisuus on tärkeää myös menestyksen tilanteessa. Siitäkin huolimatta, että helposti voisi ajatella toisin: menestyvän yrityksen johtohan on osoittanut kyvykkyytensä tehtävänsä hoitamiseen, eikä välttämättä itsekään koe hallituksen tukea erityisesti tarvitsevansa.

Yrityksen pitkän aikavälin menestyminen on kuitenkin hallituksen vastuulla: hallitushan päättää sekä strategiasta että siitä, ketkä strategiaa valmistelevat ja toteuttavat eli toimitusjohtajan ja muiden keskeisimpien avainhenkilöiden valinnasta. Pystyäkseen hoitamaan näitä tärkeitä tehtäviään yhtiön edun mukaisesti myös pitkään jatkuneen menestyksen aikakaudella, hallituksen on seurattava tarkkaan niin yhtiön tilannetta kuin toimintaympäristön muutoksia. Ja pohdittava aktiivisesti sitä, mistä tulevan menestyksen eväät löytyvät sekä missä vaiheessa johdossa pitäisi tehdä muutoksia, jotta jatkossakin menestyttäisiin. Eli menestyksenkään tilanteessa hallituksen ei tule vetäytyä takavasemmalle pelkkään aplodien antajan rooliin, vaikka yhtiön sen hetken tilanne tuntuisi siihen mahdollisuuden antavankin.

Aktiivista ja luottamuksellista hallituksen ja johdon yhteistyötä tarvitaan siis sekä koronakriisin kohdatessa kuin myös menestyksen hetkellä. Hallituksen ja johdon suhteen kiehtovasta dynamiikasta ja haasteista voit lukea lisää tuoreesta Boardman-kirjastani Vuorovaikutus hallitustyön ytimessä.

Vuorovaikutus hallitustyön ytimessä -kirjan tilauslomakkeen ja sen 18.5. pidetyn julkistamistilaisuuden tallenteen löydät täältä!

Satu Koskinen

Boardman-partneri, Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtaja