Tommi Juusela

Viime syksynä tuli kuluneeksi 50-vuotta siitä, kun Milton Friedman julkaisi New York Timesissa kuuluisan artikkelinsa “The Social Responsibility of Business is to Increase its Profits”. Tämä artikkeli, joka kirjoitettiin hyvin toisenlaisen maailman aikana, on ohjannut yhtiöiden ajattelumallia viimeiset vuosikymmenet, ja on määritellyt yritysten osakkeenomistajakeskeisen mallin (shareholder centric model). Ajattelumallin kantava teema on, että yritysten pääasiallinen rooli on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ja muut yritysten intressitahot ovat ikään kuin toisarvoisia.

”Vuoden 2008 finanssikriisi oli kuitenkin ensimmäisiä sykäyksiä ajattelumaailman merkittävälle muutokselle.”

Vuoden 2008 finanssikriisi oli kuitenkin ensimmäisiä sykäyksiä ajattelumaailman merkittävälle muutokselle – kriisin seurauksena useat tahot alkoivat kyseenalaistamaan Friedmanin ajatusta osakkeenomistajakeskeisestä mallista ja kokivat, että sen lyhytkatseinen ajattelu ei sopinut enää nyky-yhteiskuntaan. Keskustelu Corporate Social Responsibilitystä (CSR) ja yrityksen merkityksellisyydestä (purpose) alkoivat lisääntymään samaan aikaan kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja yritysten hankintaketjujen eettisyydestä nousi esiin.

Oli ymmärretty, että yrityksen menestymistä pitää tarkastella pitkällä aikavälillä, ja että ilman asiakkaiden, työntekijöiden, tavarantoimittajien ja yhteiskunnan ottamista huomioon yksikään firma ei menesty pitkäikäisesti.

Ajattelupa alkoi siirtymään puritaanisesta osakkeenomistajakeskeisestä mallista sidosryhmäkeskeiseen malliin (stakeholder centric model). Ehkä kulminaatio ajattelutavan muuttumisessa oli Yhdysvaltojen Business Roundtablen julkilausuma yritysten tarkoituksesta vuoden 2019 elokuussa. Tässä selkeästi todettiin, että yrityksellä on vastuu osakkeenomistajien lisäksi myös laajemmasta sidosryhmästä.

Keskustelu yritysten tarkoituksesta on laajentunut entisestään esimerkiksi Me Too ja Black Lives Matter -liikkeiden, ekologisen katastrofin ja tietysti koronapandemian myötä. Näiden yhteiskunnallisten tapahtumien vuoksi myös kuluttajat ja investoijat ovat alkaneet vaatimaan yritysten oikein toimimisen kulttuurin, yritysetiikan ja ennen kaikkea ESG:n (Environmental, Social, and Corporate Governance) korostuvaa jalansijaa yrityksissä.

”Sidosryhmäkeskeistä ajattelumallia voidaan edistää myös muilla tavoin.”

Sidosryhmäkeskeistä ajattelumallia voidaan edistää myös muilla tavoin. Yhdysvalloissa on yhtenä perusedellytyksenä sidosryhmäajattelun osalta nostettu esiin diversiteetin tärkeys hallituksissa. Sen kautta erilaiset näkemykset yhteiskunnasta pääsevät esille.

Toisaalta taas on nostettu keskusteluun, pitääkö yhtiön hallituksessa olla ESG, etiikka ja sidosryhmäkysymyksiin keskittyvä valiokunta. Suomessa tällainen valiokunta on jo esimerkiksi Stora Ensolla tai joillakin yrityksillä yhdistettynä tarkastusvaliokuntaan. Stora Enson vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan tehtävänä on ”valvoa yhtiön toimintaa yritysvastuuta ja yritysetiikkaa koskevissa asioissa, yhtiön pyrkimystä vastuulliseen yrityskansalaisuuteen ja yhtiön panostusta kestävään kehitykseen.”

ESG:tä ja vastuullisuutta ei tule kuitenkaan mielestäni pitää vain vertikaalisena osaamisalueena yritysten hallituksissa. Enemmänkin se on hyvä nähdä sellaisena yleisenä ja ajankohtaisena ymmärryksenä maailman vallitsevasta tilasta ja realiteeteista, joka jokaisella hallituksen jäsenellä tulee olla.

Omistaja voi tahtotilansa selkeällä ilmaisulla esimerkiksi omistajastrategiassa vauhdittaa vastuukysymysten päätymistä hallituksen agendalle. Erityisesti joissakin perheyhtiöissä on ansiokkaasti tehty varsin yksityiskohtaisiakin omistajastrategioita, joissa otetaan kantaa omistajien arvoihin esimerkiksi juuri työntekijöitä ja muita sidosryhmiä koskien. Samoin institutionaaliset sijoittajat ovat julkaisseet sijoitus-, omistaja- ja vastuullisuusperiaatteita, joissa on näkökulmia yleisen hyvän hallinnointitavan lisäksi myös laajemmin vastuullisuudesta.

”Globaalisti ajatellen, yritysten hallitukset ovat olleet suhteellisen hitaita reagoimaan vastuullisuus- ja vastuutrendeihin.”

Globaalisti ajatellen, yritysten hallitukset ovat olleet suhteellisen hitaita reagoimaan vastuullisuus- ja vastuutrendeihin. Suomessa ja Skandinaviassa ESG- ja vastuuasioissa ollaan varmasti pidemmällä, joskin täälläkin voidaan kyseenalaistaa, kuinka paljon meillä yhtiöiden hallituksissa ymmärretään esimerkiksi vastuullisuuden merkitystä ja luonnetta kaukaisemmilla markkinoilla, esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Synnyttävätkö esimerkiksi kuluttajien ja hallinnon vastuullisuuteen liittyvät valinnat noilla suurilla markkinoilla yrityksille sellaisia mahdollisuuksia ja riskejä, jotka ohjaavat myös globaalia kysyntää eri suuntaan kuin Skandinaviassa?

Viime aikoina on lisääntyvästi esitetty ESG-asioiden sisällyttämistä hallituksen yritysjohdolle asettamiin palkitsemisjärjestelmiin. Tässä usealla yrityksellä on haasteeksi muodostunut riittävän relevanttien, konkreettisten ja yrityksen kannalta oikeasuuntaisiin päätöksiin johtavien mittareiden löytäminen. Vaihtoehtoisesti voidaan myös esittää, että ESG -asiat vaikuttavat yrityksen riskeihin, mahdollisuuksiin ja osakekurssiin, ja ovat siten jo oikealla painolla mukana pitkäaikaiseen osakekurssikehitykseen sidotuissa johdon palkitsemisjärjestelmissä. Sen vuoksi erillisiä ESG-insentiivejä ei välttämättä tarvita.

Miten korona tulee muuttamaan yritysten suhtautumista sidosryhmiin, oikein toimimisen kulttuuriin ja ESG:hen?

Miten korona tulee muuttamaan yritysten suhtautumista sidosryhmiin, oikein toimimisen kulttuuriin ja ESG:hen? Varmasti moni yritys, joka taistelee olemassaolostaan koronan aiheuttamassa talousahdingossa, keskittyy vain taloutensa tervehdyttämiseen, ja sitä kautta niissä yrityksissä ESG ja liitännäiset asiat jäävät toissijaiseen rooliin. Ainakin toistaiseksi. Mutta niiden yritysten osalta, jotka ovat selvinneet pandemiasta suuremmitta vahingoitta, korona voi toimia katalyyttinä vauhdittamaan muutosta kestävämpään tapaan toimia ja luomaan uutta kasvua kestävistä liiketoimintamalleista.

Sijoittajat ja jopa lainanantajat vaativat yrityksiltä vahvoja toimenpiteitä ESG-alueilla. Samoin kuluttajat ovat alkaneet äänestämään jaloillaan. Hyvin moni globaalikin yritys on lyhyen ajan kuluessa ottanut ESG:n ja vastuullisuuden vahvasti omalle agendalleen ja tehnyt kestävästä kehityksestä strategisen prioriteetin. Ja osakeyhtiöt voivat olla vahvassa roolissa auttamaan ratkaisemaan yleismaailmallisia haasteita, kunhan vaan insentiivit ovat kohdallaan.

Yhtiöiden hallitusten tulee ajaa tätä keskustelua eteenpäin, sillä pitkällä aikavälillä vain ne yritykset tulevat menestymään, jotka luovat uutta liiketoimintaa vahvalla ESG- ja eettisyyspainolla.

Blogi on julkaistu Omistajien, hallituksen ja johdon (OHJ) -päätöksentekoketjun ja yhteistyön kehittämisfoorumin puitteissa, jossa Tommi Juusela toimii ryhmän jäsenenä. Foorumin toimintaan osallistuu aktiivisesti kokeneita liikemaailman yritysjohtajia sekä päätöksentekijöitä, jotka ovat ryhtyneet väitöskirjatyöhön OHJ-teemaan liittyen. Omistajien, hallituksen ja johdon päätöksentekoketjua käsitteleviin aiempiin artikkeleihin sekä väitöskirjatutkimuksiin ja tutkijoihin liittyviin juttuihin voit tutustua Boardmanin sivuilla.