Boardman Alumnien teemapäivässä syvennyttiin siihen, miten me ihmisinä, läheisinä, kollegoina ja johtajina reagoimme ja viemme asioita eteenpäin tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kun mennään suoraan syvään päätyyn, miten sieltä noustaan?

Lavalla kuultiin katsauksia aiheeseen Varman toimitusjohtajalta Risto Murrolta, Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen sotilasprofessorilta Aki-Mauri Huhtiselta sekä Pro Synthesis Oy:n toimitusjohtajalta Hanne-Leona Luomajoelta.

Tilaisuutta moderoi Varman HR- ja viestintäjohtaja Katri Viippola sekä Boardman-partneri ja KPY:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tikkanen.

Katsaus talouden näkymiin

Varman toimitusjohtaja Risto Murto toivotti osallistujat tervetulleiksi käyden lyhyesti läpi talouden näkymiä. Vaikka kriisejä on tullut paljon, ovat ne olleet viime aikoina hyvin erilaisia.

Murto kuitenkin totesi, että sijoittajan näkökulmasta sijoitusmarkkinoilla toimii edelleen hajauttaminen.

Lisäksi tällä hetkellä näyttää siltä, että nousukaudelle annetaan jäähyväisiä. Se tapahtuu eri syistä eri mantereilla ja tämän Murto kehotti sijoittajien pitävän mielessään sijoitusmarkkinoita ajatellessa.

Kriisi korostaa median roolia

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila puhui alustuksessaan yhteiskunnan huoltovarmuudesta sekä median roolista kriisissä. Media on nimenomaan se taho, joka on globaalissa pandemiassa ja sodassa eturintamassa.

Yleisradio lukeutuu yhdeksi demokratian instituutioista. Kun ihmisten arki järkkyy kriisien seurauksena, Ylen julkisen palvelun tehtävänä onkin taata, että kaikki Suomessa saavat luotettavaa tietoa kaikissa olosuhteissa. Hän korosti puheenvuorossaan, että luottamus tulee olla rakennettu jo ennen kriisiä.

Ylä-Anttila kertoi, ettei median tehtävä kriisin aikana muutu, vaan se on edelleen luotettavan tiedon tuottaminen ja jakaminen, elämysten tarjoaminen, sivistyksen tukeminen sekä myös henkisen resilienssin vahvistaminen kansakunnassa. Tämä puolestaan korostaa journalististen valintojen merkitystä ja vaikutusta koko yhteiskuntaan.

Johtamisen näkökulmasta esihenkilöiden tulisi Ylä-Anttilan mukaan pystyä uudelleen luomaan ja välittämään ilmapiiriä työpaikoille ja muualle yhteiskuntaan, niin että on turvallista muuttua ja turvallista muuttaa työtapoja.

Sodan ja kriisin johtaminen

Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen kertoi johtamisesta sodassa ja kriisin johtamisen elementeistä. Miten kriisiin ja sotaan voi valmistautua ja miten omaa toimintakykyä voi pitää yllä sekä kuinka johtaa kriisitilanteissa.

Sodan ja kriisin johtamisessa olennaista on olla johdettava. Eli kyetä tekemään mitä käsketään. Hän korosti, että jos haluaa olla todella hyvä kriisijohtaja, pitää sietää myös niitä alaistaitoja. Kasvaminen johtajaksi tapahtuu sen kautta, että on hyvä alainen, joka osaa tukea johtamista. Huhtinen korostikin, että kaikkein suurin panostus koulutuksessa tuli suunnata alaistaitoihin.

Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja kriisin iskeydyttyä, niitä auttajia on entistä vähemmän. Huhtisen mukaan on varauduttava siihen, että kriisissä joukko on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Hän kannustikin jokaista kysymään itseltään: onko minun toimintakykyni sellainen, että selviydyn itse kriisistä ja pystynkö toimimaan auttajana?

Kriisissä henkilön tulee pystyä hallitsemaan mielensä, olemaan kunnossa, toimintakykyinen ja sitten mahdollisesti vielä johtaa vaativia tilanteita. Puolustusvoimissa kokonaisuutta lähdetään rakentamaan hyvästä fysiikasta eli kunnosta ja toimintakyvystä, jonka uskotaan lisäävän henkisen kuormittavuuden sietokykyä.

Mielen johtaminen kriisitilanteissa

Pro Synthesis Oy:n toimitusjohtaja Hanne-Leona Luomajoki nosti esille, että oman mielen huoltovarmuus harvoin on korkealla prioriteeteissa, vaikka se on toimintavalmiuden ankkuri VUCA-ajan kriiseissä. Kriisin yllättäessä mielen tasolla virittyy aina jonkinasteista muutospaineista johtuvaa ahdistusta. Ahdistuksen voi yksinkertaisimmillaan mieltää niin, että ihminen kokee tilanteen vaativan itseltä moniulotteisempia ja mielen resursseja kuin sillä haavaa on saatavilla.

Koska aivan normaalistakin, kriiseihin liittyvästä ahdistuksesta puhuminen on monissa johtamisympäristöissä edelleen tabu, vaikeutuu johtajien kyky kohdata omaa ahdistusta ja jalostaa sitä rakentavaksi toimintaenergiaksi. Johtajilla ahdistus ei aina välttämättä näy päällepäin, sillä he ovat usein vuosien kuluessa rakentaneet itseä ja ympäristöä hämääviä sopeutumiskeinoja.

Nämä keinot herkästi muodostuvat pullonkaulaksi, joka estää johtajaa kohtaamasta olennaisia osia ympäröivästä realiteetista. Jos mielen keinovalikko ei rakennu monipuoliseksi kestävälle pohjalle, muutosjohtaminen ei kanna maailmassa, jossa sopeutuminen ei riitä, vaan on osattava rakentaa uutta kaaoksesta.

Muutoksen johtaminen maailmassa alkaakin siis Luomajoen mukaan aina omasta mielenmaisemasta. Luomajoki kuvaa mielenmaisemaa eli mindsetiä (eng. mindset) mielen ”oletusasetuksiksi”, jotka linssin lailla vaikuttavat siihen, miten näemme todellisuuden ja rakennamme havainnoistamme päätöksen tekoa ohjaavia merkityksiä.

Mindset vaikuttaa siihen, miten arjessa suhtaudumme itseemme, muihin ihmisiin ja ympäröivään todellisuuteen. Insinöörimäisemmin mielenmaiseman, mindsetin voisi myös mieltää ikään kuin mielen käyttöjärjestelmäksi, jonka kokonaiskapasiteetti vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten nopeasti ihminen kriisitilanteissa pystyy siirtymään uhkien skannaamisesta uusien mahdollisuuksien näkemiseen.

Luomajoki kannustikin puheessaan jokaista kehittämään yhä avarampaa ja kypsempää mielenmaisemaa, joka luo toimintavalmiutta kriisitilanteisiin ja tuo viisautta päätöksentekoon kompleksisissa kriiseissä. Käytännössä mindsetiä kehitetään vahvistamalla erilaisia metataitoja, joita ovat pari esimerkkiä mainitakseni juuri ahdistuksen kohtaamisen ja jalostamisen kyky sekä yhdessäohjautuvuus. Tämä työ on tehtävä ns. hyvän sään aikana, ennen kuin kriisi iskee.

Alustuksessa kuultiin useita erilaisia vinkkejä oman mielenmaiseman kehittämiseen ja hallintaan kriisin sattuessa. Yhdessäohjautuvuus tiimissä ei onnistu, jos esimerkiksi ahdistuksen jalostamiskeinot pettävät kriittisissä hetkissä. Yhdessäohjautuvuutta puolestaan rakentavat yhteisen tilannekuvan rakentaminen ja toiminnan koordinointi tiimin kanssa sekä yrityskulttuuri, jossa vallitsee vastavuoroisen tukemisen meininki.

Lisäksi on mm. tärkeää löytää ihminen, jolle pystyisi puhumaan ihan kaikesta askarruttavasta-myös niistä tabuaiheista. Tämä ihminen voi olla mielen ammattilainen tai luottoystäväkin.

Luomajoki kannustikin jokaista miettimään, mitkä ovat minun tyypilliset selviytymistapani, kun se paine iskee ulkoapäin ja keinoja, joilla navigoida kirkkaampiin mielenmaisemiin.

Boardman Alumnit

Boardman Alumniverkostoon kuuluvat Omistajuus ja hallitustyöskentely -valmennuksen käyneet päätöksentekijät, jotka haluavat edelleen kehittää omaa osaamistaan ja toimia verkostossa tiiviimmin. Tavoitteena on oppia, jakaa kokemuksia ja uudistua. Verkostoituminen on toiminnassamme keskeisessä roolissa.

Lue lisää ja hae Boardman Alumniksi!