Boardmanin LJT:n teematilaisuudessa keskusteltiin johtajuudesta ja johtajuuden vaikutuksista ohjausryhmän toimintaan erityisesti innovatiivisuuden ja luovuuden näkökulmasta.

Tulevaisuuden haasteet tulee kohdata yhteistyöllä ja sen synnyttämällä innovatiivisuudella

Ulla-Maija Uusitalo Aalto EE:ltä aloitti tilaisuuden kertomalla liikkeenjohdollisesta tutkimuksesta ja tulevaisuuden kompleksista haasteista. ”Me emme selviä tulevaisuuden haasteista – olivat ne sitten yhteiskunnallisia, yritys- tai yksilötasolla olevia – ilman holistista integroitua otetta”. Aalto EE on Aalto-yliopiston johtamisen ja ammatillisen osaamisen kehityspalveluihin erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa valmennuksia tutkimuksen ja käytännön rajapinnalla.

Uusitalon mukaan enää ei ole täysin yksiselitteistä sanoa millä alalla yksi organisaatio toimii. Perinteiset toimialat synnyttävät uusia rakenteita, jotka sekoittavat perinteisiä toimialarakenteita. Näin ollen voidaan sanoa, että modernit organisaatiot toimivat useilla eri toimialoilla ja toimialojen rajat hämärtyvät nykyajan liiketoimintakentässä.

Uusitalo nosti esimerkkinä esille Facebookin, Applen, Googlen ja Amazonin, jotka aloittivat liiketoimintansa yksittäisillä toimialoilla eivätkä olleet toistensa kilpailijoita. Nykyjään kaikki neljä yritystä ovat siirtyneet video-, peli-, mainos-, sosiaalisen median alalle ja maksujärjestelmien toteuttamiseen, kilpaillen keskenään ja entistä useamman yrityksen pelikentässä.

Innovatiivisen ilmapiirin luomiseksi tarvitaan yhteistyötä eri tahojen välille. Eri tieteenalojen tulee löytää toisiaan ja synnyttää uusia tieteenaloja. Myös uudenlaista tutkimusta syntyy, kun mukaan otetaan ihmisiä erilaisilla näkökulmilla, joilla on keskenään erilaista osaamista, eri koulutus ja erilainen tausta.

Tarvitaan myös diversiteettiä työtapoihin ja ongelmien lähestymistapoihin. Kun organisaatioihin luodaan erilaiset toimintatavat salliva ilmapiiri, syntyy innovatiivinen tila, jossa tapahtuu uudistumista. Mullistavia ideoita syntyy, kun vakiintuneet toimintatavat törmäävät ja yhdistyvät muiden tieteenalojen ja kulttuurien käsitteiden kanssa. Hän vertasi ilmiötä Medici-ilmiöön, jossa tuomalla yhteen eri tekijöitä taiteilijoita, tutkijoita, runoilijoita, filosofeja, rahoittajia, maalareita ja arkkitehtejä synnytettiin maailmaa mullistanut uusi aikakausi, renessanssi.

Väitöskirjatutkimuksessaan Uusitalo havainnoi, mitä Aalto-yliopiston eri tieteenalojen opiskelijoiden keskuudessa tapahtuu, kun tekniikan-, kaupan ja taideteollisuuden alan opiskelijoita tuotiin yhteen saman projektin ääreen, ja miten tällaista yhteistyötä parhaiten voidaan tukea.

Innovatiivisuus ja luovuus vaativat hyvän mielen

Juha Äkräs, Hintsa Perfomance johtaja ja Executive in Residence tutkija Aalto-yliopistosta, nosti esille johtajuuden muotoja tulevaisuudessa. Hän kertoi miten työ ja johtajuus ovat muuttumassa digitaalisessa murroksessa.Maailman nopea digitalisoituminen, uusien teknologioiden markkinoilletulo, tekoäly, koneoppiminen muuttavat merkittävästi ihmisten työn luonnetta ja tekevät työnteosta merkittävästi kompleksisempaa kuin ennen. Nykyajan työt vaativat motivoituneita, luovia ja innovatiivisia työntekijöitä, jotka ovat ennen kaikkea sitoutuneita ja kykeneväisiä tekemään työtään.

Samalla kuitenkin työtekijät voivat huonommin kuin koskaan. Tutkimusten mukaan noin kolmasosa työtä tekevistä voi huonosti ja joka viides kokee surua tai vihaa ajatelleensa työtään. Mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tilastoissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Henkilöstö on usein väsynyttä eikä oppimista tapahdu. ”Innovatiivisuudelle ja luovuudelle ei ole aikaa eikä voimavaroja.”

Tulevaisuuden työelämässä arvostetuimpia työtaitoja ovat World Economic Forumin Future of Jobs tutkimuksen (2018) mukaan juuri luovuus, omaperäisyys ja oma-aloitteisuus. Jos halutaan innovatiivisuutta ja luovuttaa, tarvitaan myös motivoituneita, sitoutuneita ja energisiä työntekijöitä.

Johtajuuden tutkimussuuntaukset ovat vaihdelleet vuosien saatossa laidasta laitaan. Ennen johtajuutta tutkittiin älykkyyden ja persoonallisuuden näkökulmasta. Nykyjään johtamistutkimuksen voidaan sanoa olevan nosteessa, jossa tarkastelun kohteena ovat erityisesti ketterät organisaatiot ja työntekijöiden itseohjautuvuus. Toisaalta kasvuyhtiöt, jotka ovat puhuneet ketterän johtamisen puolesta ovat rajusti kasvaessaan alkaneet muodostamaan organisaatiorakenteita.

Äkräs korostikin, että eri johtamismalleihin tulee suhtautua kylmän rationaalisesti. Sopivaa johtamismallia pohtiessa, tulee tarkastella organisaation kulttuuria ja toimintarakenteita. Hänen mielestään ei ole olemassa kaikille organisaatioille sopivaa yhtä johtamismallia. Lisäksi on tärkeää, että toimitusjohtaja toimii roolimallina muille organisaation johtajille.

Boardmanin Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä (LJT) toimii yhdyssiteenä ja verkostojen vahvistajana liikkeenjohtajien, julkishallinnon ja akateemisen maailman välillä.

Tutustu LJT:n toimintaan täältä