Boardman LJT: Strateginen henkilöstöjohtaminen – Case Futurice
27.03.2023
Miksi HR:ää ei pidä erottaa muusta johtamisesta? Boardman LJT:n teematilaisuudessa syvennyttiin tarkastelemaan strategista henkilöstöjohtamista Aalto-yliopiston jatko-opiskelijan ja Futuricen Strategy & Culture -konsultti Jori Mäkkelin johdolla.
Boardman LJT (liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. LJT:n tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
Tutkimusnäkökulmaa henkilöstön kehittämisestä
Mäkkelin mukaan HR:n perinteinen lähestymistapa ei riitä ymmärtämään organisaation valmiuksia ja osaamisia, koska työn monimutkaistuessa on yhä haastavampaa määritellä selkeästi työnkuvia ja taitoja, joita työn tekemiseksi tarvitaan.
Perinteisesti organisaation ongelmat pyritään erottelemaan erillisiksi esimerkiksi teknologiaan, HR:ään ja prosesseihin liittyviksi ongelmiksi, joiden ratkaisemiseen löytyvät omat funktionsa. Tämä näkökulma estää organisaation kyvykkyyksien systeemisen kehittämisen.
Tutkimusnäkökulmasta katsoen perinteisen Human Resource Development:in (HRD) lähtökohtana on yksilön suhde tehtävään. Osaamisvajeita korjataan toteuttamalla yksilölle koulutusta. Tämä perustuu ajatukseen, että nykyinen ja tuleva tarvittava osaaminen, taito tai ratkaisu tunnetaan etukäteen ja pystytään kouluttamaan työntekijälle.
Sen sijaan organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäminen kohdistaa huomion yhteiseen osaamisen ja sen kehittämiseen suhteessa yhteisen toiminnan tavoitteisiin. Se tuo esille, että kyse ei ole yksilöiden taitojen summasta, vaan myös organisaation järjestelmistä, toimintatavoista ja rakenteista.
Tutkimusten mukaan tämän ajattelutavan soveltaminen on kuitenkin haastavaa. Strategiakäytössä on usein päädytty vain turhauttaviin ydinosaamislistauksiin, jotka eivät kuitenkaan kerro, mitä käytännössä pitäisi kehittää.
(Henkilöstö)johtaminen Futuricella
Mäkkelin avasi, mitä organisaation kyvykkyyksien kehittäminen (myös HR:n näkökulmasta) tarkoittaa Futuricella käytännössä.
Futuricella ei uskota yhteisöohjautuvan organisaation tarkoittavan anarkiaa. Yhteisöohjautuvuus ei tarkoita rakenteiden poistamista, vaan hierarkkisten rakenteiden ja käytänteiden korvaaminen toisenlaisilla vähemmän hierarkkisilla toimintatavoilla.
On tärkeää huomata, että perinteiset keskijohdon vastuut eivät varsinaisesti katoa, vaan ne vain täytetään muilla tavoilla.
On tärkeää huomata, että perinteiset keskijohdon vastuut eivät varsinaisesti katoa, vaan ne vain täytetään muilla tavoilla. Esimerkiksi tiedon perinteinen jakelu hierarkkisia kanavia pitkin on korvattu täydellisellä tiedon läpinäkyvyydellä.
Futuricella uskotaan funktionaaliseen johtamisen lähestymistapaan. Tällöin katse kääntyy siihen, miten jokin asia saadaan tehtyä, eikä siihen kuka tai mikä sen tekee.
Mäkkelin esitteli konkreettisen kaavion, miten johtamisen työtehtäviin liittyvät funktiot on täytetty Futuricella.
Siinä viitekehyksenä toimii Martelan, Mäkkelin & Kostamon (2022, in review) tutkimus, jossa tiivistettiin eri johtamisen viitekehyksiä ja jäsennettiin niitä tarvelähtöisen ajattelun kautta. Funktio ja ala-funktio kolumnit ovat suoraan tästä tutkimuksesta. Futurice-kolumni esittelee, miten Futurice nämä eri funktiot täyttää.
Futuricella työtehtävien johtamisessa korostuu ketterien asiakastiimien itsenäinen työn ohjaus yhdessä asiakkaan kanssa. Tällöin ei ole tarvetta esimerkiksi asiakasvastaavien tai projektipäällikköjen tyyppisille vahvoille ja pakollisille rooleille.
Futuricella työtehtävien johtamisessa korostuu ketterien asiakastiimien itsenäinen työn ohjaus yhdessä asiakkaan kanssa.
Päätöksentekoa ohjaa Futuricen 4×2 päätöksentekomekanismi, jossa yksilö saa tehdä minkä tahansa päätöksen kunhan miettii ensin mitä se tarkoittaa kollegoille, asiakkaille, firman numeroille ja yhteiskunnalliselle hyvälle (4) nyt ja tulevaisuudessa (2).
Samalla täytyy kysyä näkemyksiä niiltä ketä päätös koskee ja ketkä saattavat tietää aiheesta enemmän. Näin päätökseen ei tarvita erillisiä hyväksyntöjä vaan prosessin myötä kuka tahansa voi tehdä fiksuja päätöksiä organisaation “tasosta” riippumatta.
Palkitsemisessa Futuricella on käytössä erilaiset osakeoptio ja profit sharing -mallit sekä palkkaläpinäkyvyys. Lisäksi palkoista päätetään salary fairness meetingissä, jossa tarkastellaan koko firman palkkausta ja sen reiluutta.
Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla on oikeudenmukainen palkkaus. Tämä voi tarkoittaa palkankorotuksia myös heille, jotka eivät ole niitä edes pyytäneet.
Tiedonjakelua ja hankintaa taas kuvastaa lähtökohtainen tiedon läpinäkyvyys. Kaikki tieto firman tuloslukuja ja kassatilannetta myöten on organisaation sisällä täysin läpinäkyvää.
Lisäksi tietoa jaetaan aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja kompetenssien sisäisissä osaamisen jakamisen tapaamisissa.
Tärkeää on huomata, että kaikki nämä organisaatioiden käytännöt toimivat hyvin yhteen. Ilman tiedon läpinäkyvyyttä ei voi tehdä hyviä 4×2 päätöksiä ja toisaalta palkkaläpinäkyvyys ja salary fairness meeting yhdessä mahdollistavat reilun palkkauksen ja kokemuksen reilusta palkkauksesta kaikille työntekijöille.
Kysymys ei siis olekaan yksittäisen organisaatiokäytänteen kehittämisestä ja käyttöönotosta vaan systeemin kokonaisvaltaisesti kehittämisestä yhteisöohjautuvampaan suuntaan. Tässä funktionaalinen lähestymistapa johtamiseen voi auttaa.