Johtaminen muuttuvissa tilanteissa oli Boardmanin alumnitilaisuuden 19.3.2018 teemana. Kaksi puhujaa pääsivät kertomaan johtamisesta hyvin erilaisista tulokulmista: Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri sekä Vincit Oyj:n perustaja ja hallituksen jäsen Mikko Kuitunen.

Eeva Ahdekivi Hartwall Capitalilta toivotti runsaslukuisen yleisön tervetulleeksi ja johdatteli päivän teemaan kertomalla miten hän näkee muutoksen. Ensiajatuksia muutoksesta ovat fuusio, pörssilistaus ja organisaatiomuutos, Ahdekivi aloittaa. Nämä ovat muutoksen perusmuotoja ja niihin on syytä tottua. Muutos on liian laimea sana, kun lähdetään rakentamaan uutta, se on mäkistartti. Se ei ole muutosta, vaan sitäkin rivakampaa johtamista, kun jatkuvasti täytyy keksiä uutta. Tämänlainen johtaminen, uudet yritykset ja ideat, ovat yhä enemmän tätä päivää, Ahdekivi kertoo.

Puolustusvoimien rakennemuutoksen johtaminen

Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri kertoi vuosina 2012-2015 toteutetusta puolustusvoimien suuresta rakennemuutoksesta. Yksi merkittävä syy uudistukselle oli  rahoituksen lasku hallituksen päätöksellä: ei yksinkertaisesti ollut varaa ylläpitää samaa rakennetta ja toimintaa. Uudistuksen tavoitteena oli varmistaa ydinsuorituskyky ja muuttaa kulurakennetta niin, ettei esimerkiksi lentotunteja ja maastoharjoituksia tarvitse vähentää. Tuloksena oli pienempi organisaatio, mutta sama määrä suorituskykyä.

Jäämeri korosti erityisesti muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia ja siinä piilevää muutosvoimaa. Muutos mahdollisti esimerkiksi uusien ketterämpien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Heti alusta asti oli selvää, että hyvä huolenpito henkilöstöstä olisi uudistuksen onnistumiselle välttämätöntä. Tässä auttoi oikea-aikainen ja laaja tiedottaminen sekä asioiden perinpohjainen perustelu.

Johtajuuden kehittäminen modernin työelämän tarpeisiin

Tilaisuuden toinen puhuja Vincit Oyj:n perustaja ja hallituksen jäsen Mikko Kuitunen puhuu johtajuudesta palveluna. Kuitunen aloittaa muistuttamalla, että johtaminen on sitä, että autetaan jotakuta onnistumaan siinä mitä hän tekee. Valta ja johtaminen ovat eri asioita. Työlleen merkityksen saanut tekee hommansa nopeammin. Johtaminen on yksilön korvien välissä tapahtuvaa motivoimista, ei joukkoja liikkeellepanevaa toimintaa. Ainoa tapa saada aikaan johtamista, on saada ihminen ajattelemaan tavalla, joka vie organisaatiota haluttuun suuntaan.

Johtamisen kehittämisessä puhutaan kuitenkin yleensä jostain muusta kuin mahdollistamisesta. Tuotannossa on tapahtunut suuri muutos massatuotannosta yksilölliseen arvonluontiin. Mitä on tapahtunut johtamisessa? Ei mitään, Kuitunen sanoo. Jollain tapaa johtamisessa on päädytty lopputulemaan, että tapa kohdella kaikkia ihmisiä samalla tavalla on hyvä.

Kuitusen mukaan kohtelemalla kaikkia samalla tavalla vain kuormitamme työntekijöitä lisää. Työnantajan tulisi kohdella työntekijöitä kuten he haluavat tulla kohdelluksi. Esimerkiksi Vincit lopetti kehityskeskustelut kokonaan. Samoja arvoja tai elämäntilanteita jakavia ihmisiä, esimerkiksi pienten lasten vanhemmat, sporttihullut tai uratykit, yhdistettiin ryhmiksi, joille tarjotaan samankaltaisia ratkaisuja itsensä johtamiseen. Puheenvuorossaan Kuitunen haastaa kaikkia pohtimaan johtamista tästä yksilön auttamisen ja mahdollistamisen näkökulmasta.