Kiinan nousu – aikamme suuria tarinoita

Kiinan nousu – aikamme suuria tarinoita

Boardman Advisors -tilaisuudessa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoi omiin kokemuksiinsa pohjaten Kiinan tavasta ajatella ja toimista maailmalla. Ennen kansliapäällikön tehtävää Gustafsson työskenteli suurlähettiläänä Suomen Pekingin- ja Tokion suurlähetystöissä vuosina 2009–2015.

Tarinoiden avulla suuruuteen

Kiinalaiset rakastavat suuria tarinoita ja maassa on jatkuvasti tähdätty oman kyvykkyyden esille tuontiin tarinoiden kertomisen avulla. Deng Xiaoping johdolla Kiina alkoi avautua taloudellisesti ja poliittisesti. “Suurin osa Kiinan onnistumisista on kuitenkin tehty pitkälti yksityisen sektorin pohjalta ja nykyisin menestys pohjaa yhä enemmän heidän innovaatiokyvykkyyteensä – kotimarkkinan suuruuden ohella”, totesi Gustafsson tilaisuudessa.

Kiina käyttää myös vanhoja ajattelijoita apuna ja vanhoja kirjoituksia kolmen tuhannen vuoden takaa nostetaan esille ja niihin viitataan päätöksenteossa. Gustafssonin mukaan näiden tarinoiden avulla Kiina rakentaa suurta tarinaa hegemoniasta ja viestii, kuinka Kiinan suuri tarina on nousta muiden johtavien maiden rinnalle ja siitä ohi.

Kiinan kehitys alkoi mahdollisuudesta

Deng Xiaopingin kaudesta lähtien Kiinan sanotaan nostaneen puoli miljardia ihmistä köyhyydestä. “Tosiasiassa Kiinan johto ei ole nostanut ihmisiä köyhyydestä, vaan Dengin avoimuuspolitiikan ansiosta kiinalaisille on annettu mahdollisuus itse nostaa itsensä pois köyhyydestä.” Gustafsson kertoi, että kiinalaisten vaurastumiseen on merkittävästi vaikuttanut maaltamuutto kaupunkeihin, jota on tuettu Kiinan valtion puolesta.

Kiina on kyennyt säätelemään muuttoa niin, että moni on tullut töihin ilman kaupunkioikeuksia ns. “harmaana työvoimana” erilaisiin infrahankkeisiin. Maalta tulevien asuttamisen myötä heistä tulee osa palveluyhtiskuntaa ja he saavat kaupunkioikeudet, jonka jälkeen asuttamisprosessin pariin otetaan uutta “harmaata työvoimaa”. Tämä on ollut merkittävä tekijä Kiinan talouskasvussa. “Yli puoli miljardia ihmistä on muuttanut maalta kaupunkeihin ja samalla nousseet pois köyhyydestä”, totesi Gustafsson.

Kiina pyrkii ottamaan entistä vahvempaa roolia

Kiina on ohittanut Japanin talouksien koossa,  ja siitä on lyhyessä ajassa tullut alueellinen vahva tekijä Aasiassa.  Kiinan naapurimaat, mukaan lukien myös Australia ja Indonesia ovat todella riippuvaisia viennistä Kiinaan.

“Kiinan politiikkaa on selkeästi viime vuosina leimannut maan
rakenteellinen heikkous osallistua kansainväliseen politiikkaan etenkin akuuteissa kysymyksissä.” Gustafsson ennustaakin, että Kiina tulee ottamaan tulevaisuudesta entistä vahvempaa roolia etenkin rauhanprosesseissa.

Kiina tulee tulevaisuudessa massiivisen talouskasvun jatkuessa tarvitsemaan apua erityisesti ruokaturvan ja vesihuollon kanssa. “Kun Suomessa on 20 tuhatta kuutiota puhdasta vettä henkilöä kohden, niin Pekingissä on vain 1800 kuutiota eli alle kymmenes verrattuna Suomeen. Lisäksi näistä vähäisistä vesivarannoista jopa puolet eri alueilla on epäpuhdasta pohjaveden likaantuminen takia”, kertoi Gustafsson.

Kiinan suhde Yhdysvaltoihin ja Afrikkaan

Gustafsson kertoi, että 2019 marraskuussa Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pencen puhe oli käänteentekevä Yhdysvaltain Kiinan politiikalle ja se muutti maailmanpolitiikkaa merkittävästi. Entisen mallin eli pehmein keinoin Kiinan integrointi länsimaisiin järjestelmiin, muuttui hetkessä haastamiseksi. Nyt Kiinaan suhtaudutaan Yhdysvalloissa sekä ystävänä että vihollisena.

Edellä mainittu asetelma muutti Gustafssonin mukaan myös globaalien markkinoiden toimintaa vahvasti. Suhteiden määrittely ei ole ainoastaan valtioiden ulkopolitiikkaa, vaan myös yritykset joutuvat tahtomattaan valitsemaan puolensa joskus riippumatta oman hallituksen valinnoista.

Kiinaan asema on kasvanut myös Afrikassa. Maa haluaa olla läsnä Afrikan nopeassa kehityksessä. Jopa noin puolet kaikista kansainväliselllä rahoituksella toteutettavista rakennushankkeista ovat kiinalaisten vetämiä. Kiina on myös vahvasti rahoittanut erilaisia kehitysapuhankkeita.