Boardman Alumnien teemapäivää vietettiin 27.8.2018 Varman pääkonttorilla Helsingissä. Boardmanin partnereille, osaamiskumppaneiden edustajille sekä kaikille omistajuus- ja hallitustyöskentelyvalmennuksen käyneille alumneille tarkoitetun iltapäivän teemana oli tällä kertaa Kokeileva & ketterä yrityskulttuuri ja johtaminen. Iltapäivän aikana tarkasteltiin esimerkiksi asiakaskokemuksen merkitystä ja ihmisten nostamista muutoksen tekemisen keskiöön.

Tasaisilta markkinoilta aitoon kasvuun

Boardmanin Alumnihallituksen puheenjohtaja Merja Karhapää avasi tilaisuuden kertomalla lyhyesti alumnien toiminnasta. Karhapää johdatteli yleisön iltapäivän teeman äärelle nostamalla keskeiseksi kysymykseksi sen, mitä muutos tarkoittaa erilaisissa rooleissa ja erilaisissa yrityksissä.

Iltapäivän ensimmäisessä puheenvuorossa tilaisuuden isäntänä toiminut Varman toimitusjohtaja Risto Murto tarkasteli yrityskulttuuria, johtamista ja kasvua tulevaisuuden haasteiden näkökulmista. Murton mukaan suomalaista yrityskulttuuria luonnehtii tällä hetkellä varovaisuuden ja velattomuuden ihanne, joka estää aidon kasvun syntymisen. Tulevaisuuden näkymät haastavat kysymään, miten Suomessa päästään aitoon liiketoiminnan pitkäaikaiseen kasvuun.

Luottamus, rohkeus ja uteliaisuus – kohti muutosta hallituksen ja johdon yhteistyöllä

Hallituksen ja toimivan johdon välinen yhteispeli oli keskeisenä teemana sekä UPM:n hallituksen jäsenen Piia-Noora Kaupin että VAPOn hallituksen puheenjohtajan Jan Långin ja toimitusjohtaja Vesa Tempakan puheenvuoroissa.

Kauppi tarkasteli strategisen muutoksen tekemistä hallituksen jäsenen näkökulmasta korostaen luottamusta, rohkeutta ja uteliaisuutta. Kaupin mukaan muutoksessa erityisen tärkeää on hallituksen ja toimivan johdon välinen luottamus ja yhteistyö. Hallituksella on oltava lupa olla rohkeita ja kokeilunhaluisia, mutta toimivan johdon on myös osaltaan tasapainotettava hallitusta. Avoin keskustelukulttuuri on Kaupin mukaan avainasemassa tämän tasapainon löytämisessä.

VAPOn Lång ja Tempakka puolestaan antoivat hallituksen ja johdon välisestä yhteistyöstä konkreettisen esimerkin omalla yhteisellä puheenvuorollaan. Hallituksen puheenjohtaja Lång kertoi VAPOn parin vuoden takaisesta tilanteesta, jossa strateginen uudistuminen ja yrityksen taseen saattaminen kuntoon ymmärrettiin välttämättömiksi toimenpiteiksi yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Tavoitetta toteuttamaan pestattiin toimitusjohtaja Tempakka, jonka johdolla strategiaa on lähdetty uudistamaan kaupungistumisen, digitalisaation ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaten.

Asiakaslähtöisyys luo bränditarinaa

Perheyrityksen näkökulman iltapäivän teemaan tarjosi Fredman Groupin toimitusjohtaja Peter Fredman. Fredman valotti yleisölle yrityksensä strategista suunnanmuutosta ja organisaatiouudistusta, jossa asiakaskokemus nostettiin toiminnan keskiöön.

Fredmanin suunnanmuutoksen tavoitteena oli edetä pelkästä tuoteviestinnästä aitoon bränditarinaan ja löytää yrityksen toiminnalle selkeät tavoitteet. Keskeisiksi tarpeiksi oivallettiin omien asiakkaiden parempi tunteminen ja toiminnan selkeämpi fokusoiminen. Entistä paremman asiakaskokemuksen lisäksi on löydetty täysin uusia digitalisia lisäarvoa tuottavia liiketoimintamalleja asiakkaiden eduksi. Fredmanin tarina on esimerkki siitä, miten asiakaskokemuksen nostaminen strategian keskiöön auttaa ymmärtämään paremmin asiakkaiden tarpeita ja palvelemaan näitä tarpeita entistä paremmin.

Hyvää johtajuutta etsimässä

Iltapäivän viimeisessä puheenvuorossa Preconin partneri ja perustaja Eeva Joki pohti, miksi sama johtaja voi onnistua yhdessä yrityksessä ja epäonnistua toisessa. Joen puheenvuorossa korostui ajatus johtajuuden tilanne- ja organisaatiosidonnaisuudesta sekä tämän asian oivaltamisen hyödyntämisestä oman johtamisen työkaluna.

Joen mukaan johtajan tulisi aina kiinnittää huomiota kolmeen kulmakiveen: kulttuuriin, strategian muutokseen ja itse johtamiseen. Johtajan on tärkeää kysyä itseltään, sopiiko hän kyseisen yrityksen kulttuuriin, ja ennen kaikkea tuoko hän mukanaan sellaista kulttuuria, jota organisaatiossa tulevaisuudessa halutaan. Toiseksi Joen mukaan on tärkeää pohtia sitä, venyykö oman osaaminen organisaation tarpeisiin sopivalla tavalla. Kolmantena kivijalkana johtajan on kiinnitettävä huomiota johtamisen muutokseen ja löydettävä aikaa itsensä kehittämiselle.

Ihminen ketteryyden keskiössä

Kaiken kaikkiaan alumnipäivän puheenvuoroissa korostui ihmisten – niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin – asettaminen paitsi strategian, myös sen toteuttamisen keskiöön. Muun muassa Långin ja Tempakan sekä Fredmanin puheenvuorojen jälkeen yleisö oli kiinnostunut kuulemaan, miten organisaation väki on saatu mukaan näihin merkittäviin strategisiin muutoksiin. Vastauksissa toistui se, että muutokselle on annettava aikaa, mutta lopulta muutoksen vievät käytäntöön juuri työntekijät.

Ja juuri siitähän johtamisessa lopulta on kyse: siirtymisestä sanoista tekoihin innostamalla oma väki kohti muutosta ja parempaa tuottavuutta.

Kirjoittanut Sara Takala