OHJ-kehittämisfoorumin tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua vallankäytön roolista omistajan, hallituksen, johdon ja asiakkaan yhteistyössä, johon vallan käsite keskeisesti liittyy. Tilaisuus alustettiin Heimo Langinvainion esityksellä vallankäytöstä ja luottamuksesta organisaatiossa. Tämän jälkeen syvennyttiin Ari Virtasen ja Tom Liljeströmin väitöskirjatutkimusten pohjalta aiheisiin ja havainnollistettiin vallankäytön ja luottamuksen suhdetta case-esimerkin kautta.

Vallankäyttö ja luottamus organisaatioissa

Vallalla tarkoitetaan mahdollisuutta ja kykyä vaikuttaa asioihin. Lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio johdatteli kuulijoita aiheeseen analysoimalla institutionaalista ja psykologista valtaa sekä vallankäytön vääristymiä mm. valta- riippuvuussuhde asetelman kautta. Heimon mukaan tilanne tulee vallitsevaksi, jos toisella on resursseja joita toisella ei ole, mutta hän tarvitsee niitä.  Myös organisaatioissa resurssien epätasapaino synnyttää riippuvuussuhteita ja johtaa helposti epäsuotuisiin valta-asetelmiin. Toisaalta valta tuo myös vastuuta ja voi johtaa alisteisessa asemassa olevan kannalta suotuisaan kehitykseen. Pahimmillaan epätarkoituksenomainen vallankäyttö, jota komplisoivat lisäksi vallankäyttäjän negatiiviset persoonallisuuspiirteet, heikentää yksilöiden ja organisaation toimintakykyä ja uhkaa sekä työntekijöiden hyvinvointia, että yrityksen menestystä ja voi lisäksi myötävaikuttaa huomattaviin taloudellisiin haittoihin ja jopa konkursseihin.

Organisaation johtamisen päämääränä on hyvin toimiva organisaatio ja liiketoiminnan menestys. Yhtenä menestyksekkään toiminnan rakentavana tekijänä on henkilöstö, jonka hyvinvoinnista on siksi pidettävä huolta ja jonka kanssa luottamusta johtoon tulee kehittää ja ylläpitää. Langinvainio korosti, että henkilöstöllä tulee olla luottamus johtoon, jotta valtaa käytetään ns. suotuisissa olosuhteissa, jolloin johtajalla on riittävästi arvovaltaa, hänen neuvojansa kuunnellaan ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneita pyrkimään kohti yhteisiä päämääriä. Luottamusarvio eli pohdinta, miten sitoutuneita osapuolet ovat, on syytä toteuttaa etenkin vaativissa hankkeissa.

Strategisen muutoksen johtaminen käytännössä

Ari Virtanen, Partner IMS Talent Oy, esitteli väitöstutkimustaan, joka keskittyy teollisen yrityksen strategiseen transformaatioprosessiin. Tuotteiden muuttaminen ratkaisuiksi sekä tarvittavien organisaatiokyvykkyyksien rakentaminen on käytännössä huomattavasti vaikeampaa kuin teoriassa. Esimerkkinä hän käytti hissiyhtiö Koneen ”People Flow” -strategiatyötä, jossa hissiteknologian lisäksi keskityttiin ihmisen kulkemaan matkaan talon ensimmäiseltä ulko-ovelta määränpäähän.

Virtasen mukaan tällainen ajatusmaailman kääntäminen on hyvin mielenkiintoista ja rohkeaa. Strategian laatiminen saattaa olla helppoa, mutta vaikeinta on ratkaisukokonaisuuden myyminen asiakkaille ja kaiken taustalla olevien ajatusten jalkauttaminen henkilöstölle. Näin syntyy menestystarinoita, jotka synnyttävät Koneen ”people flow” kaltaisia ilmiöitä.

Omat itsestäänselvyydet jaetuiksi itsestäänselvyyksiksi

Tom Liljeström, LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja, esitteli tilaisuuden lopuksi hyvän hallinnon taustoja. Hän toi esille väitöskirjatutkimuksensa tuloksia, jossa hän tarkasteli omistajien, hallituksen ja johdon toimintaa päätöksenteon kulisseissa. Tuloksien lähtökohtana korostui, että on paljon erilaisia omistajia, hallituslaisia ja johtajia, joilla kaikilla on toisistaan poikkeavia ajatuksia. Henkilöillä on paljon erilaisia itsestäänselvyyksiä erinäisistä toimintatavoista, mutta nämä itsestäänselvyydet poikkeavat merkittävästi toisten itsestäänselvyyksistä.

Kulisseissa on useita eri epämuodollisia työtapoja. Omistajat haluavat olla aktiivisia niin kulttuurinäkökulmasta kun liiketoimintanäkökulmasta. He kokevat tarvetta luoda yhteisen tilannekuvan yhtiön nykytilasta, toimintaympäristön muutoksista ja tavoitetilasta. Ellei työskentelyssä pystytä muodostamaan yhtä jaettua tilannekuvaa, tulee se olemaan kaikilla erilainen. Kuitenkin jaettu tilannekuva on eräs päätöksentekijöiden välistä luottamusta rakentava tekijä. Toinen syy käyttää epämuodollisia työtapoja on halu parantaa yhtiön kilpailukykyä nopeuttamalla hallinnon prosesseja.

Lue lisää Omistajien, Hallituksen ja Johdon yhteistyön (OHJ)-kehittämisfoorumista