Vastuullisuuden kehittyminen painottuu Suomessa maineen ja yrityksen arvon kasvattamiseen, tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamiseen sekä asiakastyytyväisyyden lisäämiseen. 

Aija Bärlund kehottaa yrityksiä pohtimaan, miten sidosryhmävuoropuhelua ​voitaisiin hyödyntää paremmin entistä vastuullisempien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Bärlund muistuttaa, että kestävä kehitys, vastuullisuus, kuluttajakäyttäytymisen ja ilmaston muutokset luovat yrityksille mahdollisuuksia haastaa omaa strategiansa, olemassaolonsa tarkoitusta sekä hyödyntää vastuullisuutta strategisena eroittumiskeinona kilpailusta.

Studio Brand Compass-tilaisuus toukokuun lopulla Boardmanin Olohuoneessa herätti keskustelua vastuullisesta omistajuudesta. Keskustelemassa olivat Risto Murto, Raija Saari sekä Taneli Tikka. Tilaisuuden avasi Brand Compass -ohjausryhmän puheenjohtaja Aija Bärlund.

Vastuullista voiton tavoittelua

Yhteiskunnallisessa keskustelussa vastuullisuus on jo sisään ohjelmoitu, ja puheenaiheet heijastelevatkin tänä päivänä enemmän sitä, miten vastuullisuutta implementoidaan. Tämä näkyy voimakkaasti myös talouselämässä – vastuullisuus on kaikkien agendalla, mutta intensiteetti ja operatiivinen toteutus vaihtelevat. Datan keruussa ja analytiikassa on vielä parannettavaa, mutta Risto Murto uskoo, että tulevaisuudessa tarpeellisen datan pystyy hankkimaan helpommin globaaleilta toimijoilta.

Murto toteaa, että ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen ei ole konfliktia kotimaisten sijoituksen kanssa, ja että suomalainen teollisuus onkin ottanut ympäristön ohjelmaansa poikkeuksellisen vahvasti. Globaalilla tasolla pohditaan vielä useimmiten välttämättömyyksiä, mutta suomalaisilla on edellytykset kartoittaa myös uusia mahdollisuuksia.

Murto kokee myös, että tuottojen tavoittelussa ja vastuullisuudessa ei ole ristiriitaa, ja että yhdestä eurosta on huolehdittava yhtä hyvin kuin miljoonastakin. Vastuullisuusnäkökulmasta ongelmallisten tuotteiden kuten aseiden tai tupakan poissulkeminen sijoituksista on helppo vaihtoehto, mutta ei välttämättä markkinataloudellisesti aina järkevä ratkaisu. Murto korostaa, että paras tapa vaikuttaa asioihin on osallistua dialogiin.

Pohja Suomen tulevaisuudelle

Taneli Tikka toteaa, että kasvuyritysten osaaminen ja onnistuminen on vastuullisuutta.

Suomessa on jo tunnistettavissa teknologianalan risteyskohtia, joihin kannattaa sijoittaa ja rakentaa, ja jotka tulevat lopulta muodostamaan pohjan Suomen tulevaisuudelle. Jos Suomeen onnistutaan luomaan pohja markkinaneutraalille kilpailutilanteelle, kansantalouteen muodostuisi kokonaan uusi, tuottava siivu. Suomessa olisi erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi tekoälyn kehittämiseen, ja Tikka haluaa, että tämä realisoituisi myös kasvuyrityksiin ja sitä kautta menestykseen. Paikallisia innovaatiotoimijoita on jo, mutta teknologisten innovaatioiden kehityksen ennakointia ei olla vielä otettu täysmääräisesti käyttöön.

Vaikka Suomen skaala on vielä pieni, kehitys on ollut merkittävää. Täyttä potentiaalia ei ole saavutettu, mutta jo nyt Pohjola on Piilaaksoa edellä value per person -mittakaavassa. Potentiaalin täyttääksemme tarvitsemme Tikan mukaan lisää tehokasta hallitustyöskentelyä, advisor-verkoston käyttöä ja kokeneempia perustajia. Tiimejä ja niiden optimointia olisi tutkittava, ja aikaa olisi uhrattavan enemmän strategiaan ja ihmisiin. Monet kasvuyhtiöt soveltavat edelleen vanhan mallista, perinteistä johtamisen työkalupakkia, vaikka innovatiivisia, uusia malleja olisi jo runsaasti saatavilla.

Case Mereo

Hoivapalvelu MEREON, Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n, toimitusjohtaja Raija Saari toteaa, että vastuullinen toiminta perustuu usein sääntöihin, mutta lähes yhtä suuri merkitys on arvoilla.

Työntekijät kannattaa Saaren mukaan ehdottomasti osallistuttaa arvopohjan sisällön luomiseen. Työntekijöille on järjestettävä säännöllisesti koulutusta, ja heillä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja tuoda esille epäkohtia, joihin johto puuttuu. Palautetta on hyvä hankkia myös järjestäytyneesti palautekyselyiden ja keskustelujen avulla niin työntekijöiltä kuin asiakkailtakin. Diversiteetin on toteuduttava, ja reklamaatioihin on pyrittävä reagoimaan nopeasti ja vastikkeellisesti.

Yhteiskunnallisen yrityksen ydintarkoitus on yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen, ja tuotot käytetään oman toiminnan kehittämiseen, yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen sekä lahjoituksiin. Saari kokee, että Mereon toiminnan keskiönä on nimenomaan yhteiskunnallinen vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja yleishyödyllisyys.

Kuvat ja sanat Emma Koivusalo