Mitä vastuullinen johtaminen tarkoittaa globaalissa taloudessa? Aihetta tarkasteltiin Boardman LJT:n tilaisuudessa Hankenin johtamisen professorin Janne Tienarin johdolla. Tilaisuuden moderaattorina toimi Boardman LJT:n hallituksen jäsen Ossi Aura.

Miksi vastuullinen johtaminen kannattaa?

Tienari kertoi hahmottavansa globaalia taloutta sen pohjalta mitkä asiat vievät maailmaa eteenpäin ja miten nämä asiat suhtautuvat toisiinsa. Näitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ja muodostavat globaalin talouden ovat teknologisoituminen, ekologisoituminen, medialisoituminen, finanssivetoistuminen ja monikulttuuristuminen.

“Tämä on se globaali talous, josta johdan ajatuksen, että johtaminen muuttuu ja johtamisen pitäisi muuttua entistä vastuullisemmaksi.”

Globaali talous on monimutkainen, nopea, reaaliaikainen, läpinäkyvä, viihteellinen, visuaalinen, pelillinen, epävarma, kilpailullinen ja jännitteinen. Tienari korosti erityisesti sitä, että läpinäkyvyys korostuu entisestään johtamisessa Suomen kaltaisissa maissa. “Ihmiset reagoivat herkemmin, jos puhuu yhtä ja tekee toista”.

Johtaminen muuttuu suomalaisissa yrityksissä monin eri tavoin. Tuotto ei ole enää riittävä peruste. Globaalissa taloudessa tarvitaan tarkoitusta. Vastuullisessa johtamisessa uudessa globaalissa maailmassa nousevat keskiöön yrityksen tarkoitus, työn merkityksellisyys, aitous, yhteisöllisyys, intohimo ja itseohjautuvuus.

Vastauksena kysymykseen, miksi vastuullinen johtaminen kannattaa on se, että globaalin talouden ajassa johtaminen muuttuu ja vastuullisuus korostuu. Johtamisessa ihmisillä nousee uudenlaisia odotuksia työtä kohtaan, väestö ikääntyy ja tarvitaan uusia osaajia sekä teknologiat kehittyvät.

Vastauksena kysymykseen, miksi vastuullinen johtaminen kannattaa on se, että globaalin talouden ajassa johtaminen muuttuu ja vastuullisuus korostuu.

“Nuorten sukupolvien tulevaisuuden kuvaa ja työntekijöitä voidaan yrittää ymmärtää kahden tekijän kautta: tulevien työntekijöiden ja tulevien kuluttajien ja asiakkaiden odotusten kautta. “

Universum Communicationsin keväällä 2021 suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden (14 000) keskuudessa toteuttamasta selvityksestä käy ilmi, että lähes 40 prosenttia opiskelijoista hylkäisi työnantajan, joka ei ole aktiivinen kestävän kehityksen saralla.

Yksittäisten kuluttajien käsitykset vastuullisuudesta voivat olla hyvinkin epämääräisiä, eivätkä heidän arvonsa aina näy valinnoissa ja ostopäätöksissä. Vaikka varsin pieni osa kuluttajista tekee päätöksiä yksin eettisin perustein, vastuulliseksi koetut kulutusvalinnat kasvattavat merkitystään.

Tienari korostikin, että vastuullisuus kannattaa suomalaisissa yrityksissä ottaa vakavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä vastuullinen johtaminen tarkoittaa?

Tienarin mukaan vastuullisuus on ennen kaikkea ihmisten, muiden kuin ihmisten ja ympäristön johtamista vastuullisesti. Vastuullisuus on kestävää kehitystä, joka muodostuu alla olevista elementeistä ja niiden kytköksistä, joihin vaikuttavat merkittävästi teknologioiden kehitys sekä läpinäkyvyys:

1. Ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn
2. Taloudellinen kestävyys eli sisällöltään ja laadultaan tasapainoinen kasvu, joka ei pitkällä aikavälillä perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen
3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys eli hyvinvoinnin edellytysten (ja hyvinvoinnin tasapuolisen jakautumisen) siirtymiseen sukupolvelta toiselle.

Vastuullinen johtaminen koostuu näistä ulottuvuuksista. Se on muuttuvan maailman ymmärtämistä, totuttujen käytäntöjen ja käsitysten haastamista sekä uusien ratkaisujen koordinoitua etsimistä.

“Näistä kehyksistä on hyvä zoomata sisään. Kannattaa ymmärtää sitä toimialaa missä liiketoimintaa tehdään ja yritystä, joka sitä tekee. Vastuullista johtamista kannattaa tehdä koordinoidusti ja strategisesti.”

Miksi kaikki eivät johda vastuullisesti?

Climate Leadership Coalitionin (2022) haastatteleman 40 pohjoismaisen yrityksen toimitusjohtajan viesti muille toimitusjohtajille on: tarvitaan toimintaa, ei vain puhetta.

Tienarin mukaan Suomessa toimivat yritykset ovat melko eri vaiheissa vastuullisuudessa. “On paljon edelläkävijöitä, jotka ovat kehityksen etulinjassa. Sitten on sopeutujia, jotka parhaassa tapauksessa soveltavat jo hyväksi havaittuja vastuullisen johtamisen periaatteita”.

”Tarvitaan toimintaa, ei vain puhetta.”

Miksi myös perässähiihtäjiä on edelleen? Tienari nosti esille mm. Fibs Yritysvastuu 2021 –tutkimuksen löydöksiä, joiden mukaan monien yritysten vastuullisuudessa on vielä tekemistä.

• Suomalaiset yritykset ovat omaksuneet vastuullisuuden osaksi strategiaansa ja uskovat sen kasvattavan myyntiä
• Vastuullisuuden brändiarvo ymmärretään, mutta vastuullisuustyö näyttää keskittyvän riskien hallintaan ja kielteisten vaikutusten hillintään
• Yrityksissä näyttää olevan paljon vastuullisuuteen liittyvää osaamista, joka on hyödyntämättä
• Vastuullisuus koettiin merkittäväksi innovoinnin ja kehittämistyön lähtökohdaksi vain alle 10 prosentissa tutkituista yrityksistä
• Vastuullisuudesta saatava hyöty liiketoiminnalle on ilmeisempää erityisesti suurille yrityksille sekä yrityksille, joiden johtoryhmissä vastuullisuutta käsitellään säännöllisesti

Miten todennetaan, että johdetaan vastuullisesti? “Vastuullista toimintaa kannattaa yrittää mitata. Siitä pitää palkita tai siitä ei ainakaan saa rangaista.” Vastuullisen toimintakulttuurin rakentaminen on Tienarin mukaan avainkysymys. Se vaatii rohkeutta ja pitkäjännitteisyyttä.

Boardman LJT

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. LJT:n tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Meitä erityisesti kiinnostavia teemoja ovat johtaminen, strategia, ennakointi, omistajuus, hallitustyö, yrittäjyys, vastuullisuus sekä työelämän muutos.LJT järjestää vuosittain useita keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, joiden tavoitteena on aktiivinen, syvällinen ja luottamuksellinen pohdiskelu kulloisestakin ajankohtaisesta aiheesta.

Toivotamme LJT:n teemojen parissa työskentelevät tutkijat, johtajat ja muut toimijat tervetulleeksi mukaan toimintaamme.

Lue lisää ja liity Boardman LJT:n jäseneksi!

Teksti: Julia Ruotsi ja Janne Tienari