Blogin kirjoittaja Pia Linja

Korona pakotti yrityksiä etsimään ja luomaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sillä seurauksella, että syntyi uusia innovatiivisia liiketoimintamalleja. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia löydettäväksi. Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota voi kehittää. Hallituksella on keskeinen rooli yritysten tulevaisuudessa, joten on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus kehittää omaa tulevaisuusajatteluaan. Tämän lisäksi sen on hyvä varmistaa, että organisaatio kehittää jatkuvasti tulevaisuusvalmiuttaan.

Muutokset seuraavat toisiaan ja vain valpas organisaatio pysyy kilpailukykyisenä jatkuvassa muutoksessa. Resilientti organisaatio ei pelkästään mukaudu muutokseen, vaan etsii itse aktiivisesti tapoja vaikuttaa tulevaisuuteen.

Muutoksia ja ennakoimattomia tilanteita tulee jatkossakin, joten on opeteltava hyödyntämään niiden tuomat mahdollisuudet.

Tulevaisuuteen valmiit organisaatiot kääntävät tietoisesti katseen myös huomiokentän ulkopuoliseen tietoon, havainnoivat heikkoja signaaleja sekä hyödyntävät niitä päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Muutoskyvykkyys on yksi tärkeimmistä menestystekijöistä, mutta se ei synny itsestään vaan sitä pitää kehittää ja johtaa.

Muutoskyvykkyys kehittyy esimerkiksi, kun organisaatio harjaantuu muutosten käsittelyssä eli havainnoi, ennakoi ja harjoittelee. Tai kun päätöksenteossa kiinnitetään tietoisesti huomiota siihen, ettei tulevaisuutta lähdetä valloittamaan historiaa toistavilla ajatusmalleilla tai uskomuksilla, vaan hahmotellaan toivottuja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja mitä niiden saavuttamiseksi vaaditaan.

Resilientti organisaatio pystyy myös ennakoivasti tunnistamaan ydinhaavoittuvuuksiaan ja johtamaan niiden suojaamista. Siksi organisaation tulevaisuusvalmiuden arvioimisen voi aloittaa esimerkiksi pyytämällä sisäiseltä tarkastukselta objektiivinen arvio organisaation jatkuvuussuunnitelma tasosta.

Jatkuvuussuunnitelmasta pitää saada kokonaiskuva ydintoimintojen häiriötilanteiden toimintamallista ja keskinäisistä riippuvuuksista. Erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen, että myös ulkoistettujen palveluiden osalta yrityksen toiminnan jatkuvuus on varmistettu ja jatkuvuussuunnitelma sisältää tietojärjestelmien toipumissuunnitelman. Lisäksi on hyvä varmistaa, että jatkuvuussuunnitelmaa päivitetään ja testataan. Suunnitelmasta pitää löytyä myös kriittisten toimintojen vastuu- ja varahenkilöt sekä tiedotus- ja viestintä vastuut häiriötilanteessa.

Resilienssi näkyy myös organisaation palautumisessa häiriön jälkeen siinä, palautuuko organisaatio vain ennalleen vai pystyykö se myös uudistumaan. Yritykset, joilla on kykyä omaksua paljon muutoksia ja samalla säilyttää korkea suorituskyky menestyvät. Tällaiset yritykset luovat tulevaisuuden.

Julkaisu on Pia Linjan ”Hallituksen valvontavastuu – sisäisen valvonnan riittävyyden varmistaminen” -blogisarjan kolmas osa.

Voit lukea blogisarjan ensimmäisen osan ”Sisäinen valvonta vaatii jatkuvaa huolenpitoa kokonaisuutena – ei vain tietoturvan osalta”

ja toisen osan “Kun vahinko on jo tapahtunut on liian myöhäistä kiinnostua – Whistleblowing ilmoituskanava ja muut sisäisen valvonnan työkalut auttavat havaitsemaan orastavia ongelmia” klikkaamalla alla olevaa linkkiä.

Kun vahinko on jo tapahtunut, on liian myöhäistä kiinnostua – Whistleblowing ilmoituskanava ja muut sisäisen valvonnan työkalut auttavat havaitsemaan orastavia ongelmia

Blogin kirjoittaja Pia Linja on Boardman Alumniverkoston jäsen. Pia valmentaa ja kirjoittaa siitä, miten hallitus voi varmistaa, että yhtiön sisäinen valvonta on riittävää nyt ja tulevaisuudessa.