Muutosnopeus haastaa perinteisen hyvän hallintotavan
22.10.2020
Edellisissä blogeissani ”Hyvä hallintotapa on vain jäävuoren huippu – tärkeät suuntaviivat antaa omistajadialogi” sekä ”Tiimalasista tiimiksi – Omistajadialogi tilanteeseen sopivalla yhteistyömallilla” nostin esille sen, miten aikaisempi hallituskeskeinen hyvä hallintotapa on kehittymässä kohti omistajien, hallituksen ja johdon yhteen kytkettyä ketjua. Näin luotu yhteinen tilannekuva, siitä missä ollaan, mikä on yhteinen tahtotila ja minnepäin halutaan mennä, on kuitenkin vasta lähtöasetelma.
”Be quick but don´t hurry”, totesi legendaarinen koripallovalmentaja John Wooden. Edellä mainittu lause viittaa siihen, että tiukassa tilanteessa oleva pelaaja, jolla on eniten aikaa valita seuraava peliliike, pärjää parhaiten. Samalla tavalla hallituksen toiminnan kellotaajuus on yksi kilpailuetua luova tekijä. Yrityksellä on samankaltainen pelitilanne ympäristössä, joka pakottaa tai mahdollistaa nopeita uusia suuntia.
Ajankäytöllisesti nopean kellotaajuuden toiminta on perinteistä mallia merkittävästi vaativampi. Perinteisen hyvän hallintotavan tyypillinen piirre on, että hallituksen jäsenet käyttävät rooliaan hallituksen kokouksissa hyvin valmistautuneina. Nopealla kellotaajuudella tapahtuva tiedonvaihto keskeisten omistajien, hallituksen ja johdon välillä edellyttää toimiakseen lähes jatkuvaa läsnäoloa. Digitaalinen kanssakäynti mahdollistaa lähes reaaliaikaisen hallitusten jäsenten keskinäisen kommunikaation sekä ensi käden tiedon tuoreimmista tapahtumista yhtiössä.
On sanomattakin selvää, että nopeasti muuttuvassa ympäristössä perinteinen kokous kerran kuukaudessa siihen liittyvine materiaaleineen on toivottoman hidas tapa toimia. Lisäksi tästä seuraa, että hallitustyö muuttuu verkostomaisemmaksi ja yhä enemmän aikaa vieväksi työksi. Lähtöoletuksena hallituksen jäsen on jatkuvasti pelissä mukana, niin ottamalla kantaa kuin syöttämällä osaamistaan verkostoon. Jatkuva epävirallinen kommunikaatio ja kanssakäynti kasvaa, ja toisaalta ehkä harvempien hallituskokousten rooli päätösten dokumentointifoorumina vahvistuu.
Uskaltaisin väittää, että jatkuva avoin dialogi myös vähentää tai poistaa osallistuvilta mahdollisen tarpeen jutella piilotetusti keskenään. Jos osallistujien kontaktit rajoittuvat muodollisiin hallitusten kokouksiin, syntyy riski, että eri käsitykset asioista jäävät keskustelematta, koska pakolliset hallitusasiat vievät ajan.
Itsestäänselvyydet (eli mielipide asiasta) ovat tunnetusti petollisimpia aihioita, jos ne sattuvat olemaan erilaisia eri hallitusten jäsenillä. Nämä eri ihmisten ”itsestäänselvyydet” jäävät käsittelemättä ja hiertävät suhteita ja niitä käsitellään vain epävirallisissa kahdenvälisissä keskusteluissa.
Pahimmillaan syntyy klikkejä, jotka yrittävät saada läpi oman näkökantansa. Mitä nopeampi peli, sitä tärkeämpi on avoin, yhteinen tilannehahmotus, selkeät roolit ja saumaton joukkuepeli hallituksissa.
Julkaisu on Boardman-partnerin Tom Liljeströmin hallitustyötä käsittelevän blogisarjan kolmas osa. Tutustu aikaisempiin julkaisuihin klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
Tiimalasista tiimiksi – Omistajadialogi tilanteeseen sopivalla yhteistyömallilla